Avainsana-arkisto: projektori

ViewSonic PX747-4K: halvalla hyvä 4K HDR-projektori?

Testissä ViewSonicin edullinen DLP-projektori, jolle valmistaja lupailee 4K UHD -tarkkuutta ja HDR-yhteensopivuutta. Mutta onko siitä oikeasti mihinkään?

Otetaanpa tähän kärkeen pikku anekdootti. Tämän arvostelun piti alunperin käsitellä ViewSonicin projektoria PX727-4K, sillä sen pyysin testiin. En tuolloin tiennyt, että PX727-4K:lla on sisarmalli PX747-4K, joka on ulkoisesti identtinen PX727-4K:n kanssa. Testasin ja palautin projektorin hoksaamatta, että testipenkissä käynyt proju ei ollutkaan PX727-4K. Totuus paljastui vasta myöhemmin, kun aloin koostaa projektorin tietoja tätä artikkelia varten. Valmistaja ilmoittaa PX727-4K:n valotehoksi 2200 lumenia; minä mittasin Bright-kuvatilasta kuitenkin yli 3000 lumenia, mikä sai aikaan varsin hämmentynyttä päänahan raaviskelua ja mittaustulosten tarkistamista. Netistä lataamani käyttöohjeen ensimmäisellä sivulla listataan molemmat mallit, minkä huomattuani etsin PX747-4:n speksit ja tajusin mitä oli tapahtunut.

Kuinka mallit sitten eroavat toisistaan? Eivät hinnaltaan, eivätkä juuri muutenkaan. DLP-kenno, optiikka ja UHD-lamppu ovat identtisiä resoluutiota, 1.2x-zoomia ja lampun kestoa myöten. Teknisesti ainoa ero piilee valopolulla olevassa väripyörässä. PX727-4K:n väripyörä on tyypiltään kuusilohkoinen RGBRGB, kun PX747-4K:n väripyörä on nelilohkoinen RGBW. Valkoisen (W) -lohkon ansiosta PX747-4K paiskaa kankaalle yli puolet enemmän valoa kuin sisarmallinsa. Valoteho ei kuitenkaan tule ilmaiseksi: PX747-4K häviää sisarelleen mitä tulee värien kylläisyyteen ja väriavaruuden laajuuteen.

4K, UHD, jotain muuta?

4K-projektorit eivät ole enää uusi juttu. Sony esitteli ensimmäisen kuluttajamallin vuonna 2011, joskin varsin rasvaisen hintalapun kera. Oman 4K-projektorini ostin jouluksi 2014, jolloin Sony VW300ES:n hinta oli tippiä vaille 10 000 euroa. Vuoden 2017 elokuussa Sony julkisti VW260ES:n, joka on 5 000 euron hintaisena edelleen markkinoiden edullisin aito 4K-projektori.

”Heetkinen!”, saatat sanoa. Miten niin ”edelleen markkinoiden edullisin”, kun Optoma, BenQ, Acer ja ViewSonic ovat julkaisseet lähes kaksikymmentä 4K UHD -projektoria alle 2 000 euron hintaluokkaan? Saahan tätä ViewSonic PX747-4K:ta Suomestakin jo alle 1 200 euroon!

Mysteerin ratkaisu piilee sanassa ”aito”. Yllä mainituissa Sonyissa on kolme kappaletta SXRD-kennoja, joista jokaisessa on 4096 x 2160 kuvapistettä. Tuota 4096 x 2160 -tarkkuutta kutsutaan nimellä 4K DCI, mikä viittaa elokuvateattereissa käytettävään 4K-esitysstandardiin. 4K DCI on hieman outo lintu kuluttajaprojektoreissa, sillä käytännössä kaikki kuluttajien saatavilla oleva 4K-sisältö on 4K UHD -tarkkuudessa, eli 3840 x 2160.

”Aidoksi” 4K UHD -projektoriksi voidaan siis väittää projektoria, jonka todellinen (ns. natiivi) resoluutio on vähintään 3840 x 2160. Markkinoilla on aimo joukko 4K UHD -termillä mainostettuja projektoreja, joiden natiiviresoluutio ei tuohon yllä. JVC:llä ja Epsonilla on 4K UHD -malleja, joiden natiiviresoluutio on 1920 x 1080. Acer, BenQ ja Optoma ovat julkaisseet 4K UHD -projektoreja, joiden 0,67-tuumaisen DLP-kennon natiiviresoluutio on 2716 x 1528.

Testaamani PX747-4K ja monet muut edulliset 4K UHD -projektorit perustuvat uuteen 0,47-tuumaiseen DLP-kennoon. Sen natiiviresoluutio on 2048 x 1200, josta kuvan muodostamiseen käytetään 1920 x 1080 -kuvapisteen kokoista aluetta. Mitenkäs tällaista ”vajaaresoluutioista” masiinaa saa sitten ylistää 4K UHD -projektoriksi ilman kuluttaja-asiamiehen älähdystä valheellisesta mainonnasta?

Se on sallittua (ainakin Yhdysvalloissa), koska Consumer Technology Association (CTA) -järjestön mukaan projektori ansaitsee 4K UHD -luokituksen, mikäli se piirtää kankaalle 3840 x 2160 kuvapistettä. Projektorin natiiviresoluutiolla ei ole asiaan vaikutusta.

PX747-4K ja muut samaa DLP-kennoa käyttävät 4K UHD -projektorit tekevät tuon taikatempun jakamalla kuvalähteestä saapuvan 3840 x 2160 -ruudun neljään palaan, ja piirtämällä nuo neljä palaa kankaalle yksi kerrallaan salamannopeasti ennen kuin seuraavalle ruudulle tehdään sama temppu. Kun nuo neljä palaa piirretään hieman eri kohtiin kangasta, piirtyy kankaalle ainakin teoriassa 3840 x 2160 kuvapistettä.

DLP-kennon kehittäjä Texas Instrumentsin mukaan kennon mikropeilit ovat niin nopeita muuttamaan asentoaan, että kukin mikropeili vastaa käytännössä neljää kuvapistettä. Joissain 4K UHD -ratkaisuissa kuvapisteiden piirtäminen eri kohtiin kangasta tapahtuu kennon ja optiikan välissä värähtelevän elementin avulla, mutta valmistajan sivuilta ei löydy selkeää vastausta kysymykseen miten tuo tapahtuu tämän 0,47-tuumaisen DLP-kennon kohdalla.

Onko kuvapisteiden monistaminen sitten silminnähden huonompi ratkaisu kuin natiivi-4K, kun otetaan huomioon konvergenssin ja optiikan vaikutus kuvan tarkkuuteen? Aihe vaatii aivan oman artikkelinsa, joten ei siitä sen enempää tässä yhteydessä.

Kun HDR ei ole HDR:ää

Markkinoille on lyhyessä ajassa ilmaantunut useita HDR-logolla koristettuja projektoreita. Valmistajat ovat ilmiselvästi hoksanneet kuluttajien vaativan HDR-yhteensopivuutta uutta televisiota ostaessaan, joten pitihän projektoreihinkin se HDR-logo saada. Asiassa on tosin yksi iso ongelma: kuluttajaprojektoreille ei ole HDR-standardia. Ei sitten minkäänlaista.

Mitä tuo sitten tarkoittaa käytännössä? Ensinnäkin sitä, että HDR-logo projektorin tiedoissa takaa vain sen, että projektori ymmärtää vastaanottavansa HDR-kuvaa — ja siinä kaikki. Logo ei takaa, että projektori osaisi käsitellä tai esittää HDR-kuvaa mitenkään fiksusti. Ilman standardia valmistajilla on täysin vapaat kädet päättää itse mitä HDR-kuvalle projektorissa tehdään ja miten se toistetaan. Toiseksi standardin puute tarkoittaa sitä, että projektorin HDR-toistoa ei voi kalibroida. Miten kalibroija sen tekisi, kun ei ole standardia mihin verrata mittalaitteen antamia lukemia?

Projektorin HDR-toistoa täytyy silti jotenkin arvottaa. Mittauksista ei ole juuri apua standardin puuttuessa. HDR-termi tarkoittaa alunperin vain suurikontrastista kuvaa (High Dynamic Range), mutta termin alle on vaivihkaa muilutettu kosolti muutakin. Esimerkkinä Wide Colour Gamut eli laaja väriavaruus, jonka voisi toteuttaa aivan yhtä hyvin ilman HDR:ää. Päädyin arvottamaan projektorin HDR-suorituskykyä tutkimalla kuinka se toistaa kuvan niitä ominaisuuksia, joilla HDR erottuu perinteisestä SDR (Standard Dynamic Range) -kuvasta.

Liitännät ja muuta yleistä

Projektorin takapaneelissa on kaksi HDMI-tuloa, joista vain toinen tukee 4K-kuvaa ja HDCP2.2-kopiosuojausta. Tietokoneen voi kytkeä projektoriin HDMI:n lisäksi VGA:lla, jos moista kaapelia enää mistään löytää. Ääntä saa sisään ja ulos pikkuplugeilla. Kahdesta USB-liitännästä pienemmällä tehdään firmispäivitykset ja isommasta saa virtaa ulkoisille laitteille. RS-232-liitin mahdollistaa projektorin ohjaamisen hommaan sopivilla lisälaitteilla. Takapaneelin liitännöistä viimeinen antaa 12 voltin herätevirtaa esim. sähkömoottorilla varustetun valkokankaan ohjaamiseen.

Käyttönäppäimet sijaitsevat projektorin päällä. Niillä plärää valikkoja, säätää 10 watin teholla siunatun kaiuttimen äänenvoimakkuutta ja vaihtaa kuvatuloa. Rimpulan oloiset fokus- ja zoom-rullat lepäävät syvennyksessä lähellä projektorin etuosaa. Lämmin jäähdytysilma puhaltaa ulos projektorin vasemmasta etukulmasta edestä päin katsoen. Kaukosäädin on valaistu ja käyttötuntumaltaan aavistuksen epävarma.

Optiikan F-arvoksi ilmoitetaan 1,94 – 2,06 ja polttoväliksi 15,57 – 18,67 mm. Heittosuhteeksi ilmoitetaan 1,47 – 1,76 ja zoomiksi 1,2x. Kulmasta kulmaan 100-tuumainen kuva syntyy vähintään 3,253 metrin ja enintään 3,9 metrin päästä. Käyntiäänen voimakkuudeksi ViewSonic ilmoittaa 27 desibeliä Silence-kuvatilassa, joka minimöi älämölön kytkemällä tuulettimen lisäksi pois päältä liudan ominaisuuksia, joukossa mm. kuvan 4K-tarkkuuden mahdollistava XPR. Silence-tilassa projektori on reippaasti muita toimintatiloja hiljaisempi, mutta tuolloin kuvan tarkkuus on siis tavallinen HD (1920 x 1080).

Valmiiksi lämpimässä huoneessa projektori innostuu huomattavaan puhinaan, kun lampun kytkee Normal-tilaan kirkkaimmilleen. XPR lisää sinfoniaan oman mausteensa sirinän muodossa. Kaiken kukkuraksi testiin toimitettu yksilö piti todella inhottavaa ujellusta myös Silence-tilassa.

Oman Leo Bodnar -viivetesterini kenkkuillessa kurkkasin mitä ulkomaiset kollegani ovat mitanneet projektorin toistoviiveeksi. Tulokset pyörivät 50 ja 60 millisekunnin välissä, mikä on varmasti liikaa joillekin pelaajille.

Leffa pyörimään, vihdoinkin

Elokuvaa katsellessani huomio kiinnittyi ensimmäiseksi mustan harmauteen, joka ei voinut olla pistämättä silmään hiilikellariteatterissani. Lisäksi kuvan tummassa päässä ei ollut sävyjä tai yksityiskohtia nimeksikään. Seuraavaksi huomasin kuva-aluetta reunustavan kehyksen, joka oli testaamallani kuvakoolla n. seitsemän senttimetrin levyinen. Silloin tällöin kehyksen ulkoreunassa erottui lisäksi muutaman kuvapisteen levyinen vaalea raita. Kuva-alueen ulkopuoliset ilmiöt ovat seurausta DLP-kennon rakenteesta, eikä niistä tulla pääsemään eroon ainakaan tämänhetkisen tiedon perusteella. Ilmiöiden näkyvyyttä voi minimoida sopivalla valkokankaalla ja etenkin kankaan ympäristön toteutuksella.

Kuvan värit vaikuttivat hieman pliisuilta ja voimattomilta. Niitä voi jonkin verran boostata MoviePro-valikon Color Enhancer -toiminnolla, joka vaikuttaisi olevan muista DLP-projektoreista tuttu BrilliantColor toisella nimellä. Samassa valikossa lymyilee myös Super Resolution, ehta ”kuvanparannusominaisuus”, joka taikoo kuvaan lisää yksityiskohtia, mukamas. Resoluutiotestikuvalla näki selvästi, että Super Resolution ja Sharpness aiheuttivat molemmat vääristymiä signaalin korkeimmissa taajuuksissa eli skarpeimmissa detaljeissa.

Fokuksen kärsivällisestä ruuvaamisesta huolimatta kuva vaikutti yhä aavistuksen tyypillistä DLP-projektoria pehmeämmältä. Syynä voi olla kennon natiiviresoluution nelinkertaistaminen, mutta selitys voi piillä myös heikkotasoisessa optiikassa. Testikuvageneraattorin valikoissa ja joissain testikuvissa erottui selvästi kummallinen ilmiö, jossa suurikontrastisen ääriviivan viereen piirtyi ylimääräistä vihertävää haamua. Nappasin muistin tueksi ilmiöstä pari havainnollistavaa kuvaa:

PX747-4K:n tuottaman kuvan yleisilme on sitä vakuuttavampi mitä kirkkaampaa sisältöä sillä toistetaan. Projektori on valotehonsa ansiosta parhaimmillaan toistaessaan kirkasta 1.78:1-kuvasuhteen sisältöä, kuten urheilutapahtumia ja turbovalaistuja tv-komediasarjoja. Tummasävyiset leveän kuvasuhteen elokuvat mustine palkkeineen ovat sen sijaan silkkaa myrkkyä. Ankarasta säätämisestä huolimatta kuvan tumma pää pysyy kovin tukkoisena, tehden hallaa sävytoistolle ja detaljien erottumiselle. Kun tuohon vielä lisätään mustan harmaus, ovat pimeät yökohtaukset pahimmillaan katselukelvotonta suttua. Kunnolla pimennetyn kotiteatteritilan sijaan PX747-4K sopii paremmin vaikkapa olohuoneeseen, jossa projektorin valoteho pääsee oikeuksiinsa.


UHD4K.fi käyttää näyttöjen mittaamiseen ja kalibrointiin SpectraCalin kehittämää CalMAN-ohjelmistoa. Tutustu Spectracalin tuotteisiin osoitteessa calman.spectracal.com.

Mittausten valossa

Kurkataanpa miten värilämpötilan asetukset Cool, Normal ja Warm vaikuttavat väritasapainoon Movie-kuvatilassa.

Graafit esittävät väritasapainoa IRE 30 -harmaasta mitattuna. Cool-asetuksella väritasapaino on pahasti siniseen kallellaan. Normal-asetus tuottaa hieman tasapainoisemman tuloksen, vaikka sinertää yhä. Warm-asetus korostaa punaista, kuten arvata saattoi.

Väritasapainoon vaikutetaan asetusvalikon Bias- ja Gain-säädöillä. Optimitapauksessa Gain-säätö vaikuttaa kirkkaisiin sävyihin ja Bias puolestaan tummiin sävyihin. Mutta kuten niin usein, vaikuttavat säädöt tässäkin projektorissa myös toisiinsa. Kun vitivalkoisen säätää kohdalleen Gainilla, ei sen väritasapaino olekaan kohdallaan enää tumman pään säätämisen jälkeen ja päinvastoin. Hyvän kompromissin löytäminen vaatii usein paljon edestakaista jumppaa säätöjen välillä ja toistuvia tarkistusmittauksia. Väritasapainon sai tuunattua varsin hyvään kuosiin ainakin IRE 30:n ja vitivalkoisen kohdalta. Kuva ei kuitenkaan kerro koko totuutta.

Väritasapainon mittaus mustasta valkoiseen kertoo jo paljon enemmän. Virheen määrää kuvaavan deltaE2000:n keskiarvoksi tuli tasan 3. Tulosta ei voi pitää ihan huonona, joskin IRE-arvoilla 45-85 virheet lipsahtavat kolmen väärälle puolelle. Keskimääräiseksi värilämpötilaksi ynnäytyi 6503 kelviniä, mikä on kerrassaan mainio tulos, sillä tavoitteena on 6500 kelviniä.

RGB-väritasapainoa kuvaava graafi paljastaa, että vihreää on liian vähän läpi lähes koko asteikon. Tuo olisi saattanut korjaantua lisäämällä vihreän Bias-arvoa yhdellä tai kahdella pykälällä, mutta jäipä kokeilematta. Projektorin gammaksi oli valittu 2,2 ja kuten mitatusta gamma-käyrästä näkyy, tummat sävyt ovat jonkin verran liian kirkkaita ja kirkkaat sävyt puolestaan hieman liian tummia. Keskiarvo on kuitenkin kiitettävän lähellä 2,2:ta. On/off-kontrastiksi mittautui vain 397:1, mikä kertoo karua kieltä projektorin mustan hailakkuudesta.

Väriavaruus 1999

ViewSonicin mukaan RGBRGB-väripyörällä varustettu PX727-4K kattaa 96 prosenttia HDTV:n Rec.709-väriavaruudesta. Tuo ei ole kovin kummoinen tulos nykypäivänä, sillä HDR-näytöiltä vaaditaan jo täyttä P3-väriavaruuden peittoa; P3 on 26 prosenttia laajempi väriavaruus kuin Rec.709. RGBW-väripyörän takia PX747-4K:ltä oli aihetta odottaa sisarmalliakin pienempää väriavaruutta.

Niinhän siinä sitten kävi. Projektori saavuttaa Bias/Gain-säätöjen jälkeen vain 82,4 prosenttia Rec.709-väriavaruudesta. Vitivalkoista lukuunottamatta kaikkien osavärien dE-virhe on päälle kolmen, joten kalibroinnille olisi tarvetta.

MoviePro-valikon Color Enhancement -ominaisuus tuo väritoistoon kaivattua parannusta. Väriavaruus kasvaa peittämään 83,3 prosenttia Rec.709:stä ja monien osavärien dE-virhe pienenee.

Väripyörän asettamat rajoitukset pitivät huolen siitä, että väriavaruuden kalibrointi oli hukkaan heitettyä aikaa. Sain ruuvattua useimpien osavärien dE-virheen alle kolmeen, mutta väriavaruus pieneni samalla 78,4 prosenttiin. Color Enhancementista ei ollut tässä iloa, sillä sen aktivoinnin jälkeen värisäädöt eivät enää vaikuttaneet värien koordinaatteihin juuri mitenkään.

PX747-4K:n suorituskyky värien suhteen jää vaatimattomaksi. Pienen väriavaruuden takia väreistä uupuu kylläisyyttä ja tehoa. Color Enhancement auttaa hieman ja koska siitä ei tunnu olevan haittaa, voi sen pitää päällä aina. Vihreä ja punainen ovat tosin tuolloinkin sen verran pahasti pielessä, että niiden kalibrointia olisi syytä harkita.

Ja sitten se HDR

Mitä kaikkea HDR-projektorilta saa odottaa? Standardin puuttuessa ravistin sombrerosta valikoiman ominaisuuksia, jotka HDR-projektorin pitäisi mielestäni osata:

  1. ilmoittaa kuvalähteelle olevansa HDR-yhteensopiva
  2. valita automaattisesti HDR-kuvatila HDR:n tunnistaessaan
  3. tunnistaa ja tulkata perinteisen gamman korvaava PQ EOTF
  4. tunnistaa ja toistaa 10-bittiset värit
  5. tunnistaa Rec.2020-väriavaruus
  6. lukea metadatasta minkä kokoista aluetta Rec.2020:stä käytetään
  7. tehdä tonemapping metadatan perusteella
  8. kyetä vähintään 1000:1 ANSI-kontrastiin

PX747-4K kertoo kuvalähteelle tukevansa HDR:ää ja siirtyy automaattisesti HDR-kuvatilaan. PQ:n tulkkaaminen näkyväksi valoksi ei sekään tuota ylenpalttisia ongelmia, sillä projektorin esittämä HDR-kuva ei näytä ainakaan siltä, että se olisi täysin metsässä. Hailakka musta sekä tumman pään sävytoiston ja väriavaruuden ongelmat vaivaavat toki HDR-toistoakin.

Siinä olivat hyvät uutiset, sitten huonoihin. Valmistajan väitteistä huolimatta PX747-4K ei tunnu osaavan toistaa 10-bittisiä värejä, vaikka niitä sisään huoliikin. Testasin tätä 8- ja 10-bittisiä väriliukuja sisältävillä testikuvilla, enkä nähnyt niissä mitään eroa. Isoissa väripinnoissa selvästi erottuva juovittuminen 10-bittisellä 4K-sisällöllä todistaa sekin, että miljardin sävyn sijasta käytettävissä on vain 8-bittisen paletin 16,7 miljoonaa sävyä.

PX747-4K saattaa tunnistaa saavansa laajalla väriavaruudella varustettua kuvaa. Ehkä. Mutta se ei pysty tekemään asialle yhtikäs mitään, koska sen kyvyt eivät riitä kattamaan edes täyttä Rec.709-väriavaruutta, mistään laajemmasta puhumattakaan. Metadatasta ja siihen perustuvasta tonemappingista projektori ei tajua tuon taivaallista.

HDR-asetusvalikon Low, Mid ja High -valinnoilla voi vaikuttaa siihen kuinka ”jyrkästi” projektori tulkkaa PQ-kirkkausdataa. Säästetään tuhat sanaa ja annetaan kuvan kertoa:

Listan viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, on ANSI-kontrasti. Sillä tarkoitetaan kuvassa samanaikaisesti näkyvän mustan ja valkoisen välistä kontrastisuhdetta. Yksinkertaistettuna esimerkkinä: mikäli kuvan mustasta mittautuu yksi luksi ja valkoisesta 100 luksia, on ANSI-kontrasti 100:1. Samaa asiaa kuvaa myös termi intra-frame-kontrasti.

Kuluttajakäyttöön tarkoitettu sisältö on perinteisesti masteroitu siten, että sen intra-frame-kontrasti on enimmillään 256:1. Toisin sanoen, kun katselet HD-kuvaa vaikkapa kaapeliverkosta, netistä tai Blu-ray-levyltä, ei sisällössä pitäisi olla yhtään ruutua, jonka intra-frame-kontrasti on suurempi kuin 256:1.

HDR (High Dynamic Range) eroaa perinteisestä SDR:stä (Standard Dynamic Range) merkittävästi siinä, että HDR:n intra-frame-kontrastille ei ole asetettu virallista ylärajaa. Yhden rajoituksen asettaa kamerateknologia: parhaat digitaaliset elokuvakamerat saavuttavat tällä hetkellä n. 18 aukon dynamiikan, mikä tarkoittaa n. 256 000:1 intra-frame-kontrastia. Tietokoneilla on tietysti mahdollista luoda HDR-kuvastoa, jonka kontrasti on vielä tuotakin paljon suurempi.

PX747-4K:n ANSI-kontrastiksi mittautui 354:1. Tuo riittää mennen tullen perinteisen SDR-sisällön tarpeisiin, joten korkealaatuisen HD-kuvan esittäminen ei jää kiinni ainakaan projektorin ANSI-kontrastista. HDR-sisällöllä saadaan kontrastista irti kaikki hyöty. 354:1:llä ei tosin kauhean pitkälle pötkitä, koska HDR-masteroidussa sisällössä tuppaa olemaan kosolti otoksia, joiden intra-frame-kontrasti ylittää 4000:1. Kannattaa toki muistaa, että HDR-masteroiduissa elokuvissa on tietysti myös matalakontrastisia kohtauksia.

Toimiiko kuvapisteiden monistaminen?

Testasin DLP-kennon kuvapisteiden nelinkertaistamista kolmella 3840 x 2160 -tarkkuuden testikuvalla. Ensimmäinen sisältää vuorottelevia yhden pikselin levyisiä mustia ja valkoisia vaakajuovia. Toisessa vuorottelevat juovat ovat pystysuorassa. Kolmas kuva on haastavin; siinä yhden pikselin levyiset mustat ja valkoiset juovat muodostavat piskuisista kuvapisteistä koostuvan shakkilaudan.

Olen testannut kuvapisteitä monistavia projektoreja näillä testikuvilla aiemminkin, vaihtelevin tuloksin. Jotkut projektorit piirsivät ensimmäisen kuvan oikein, mutta kaksi seuraavaa ovat silkkaa puuroa. Eräs projektori osasi piirtää kuvan nro 2, mutta eka ja kolmas eivät onnistuneet. Yksi DLP-projektori piirsi oikein ensimmäisen ja toisen kuvan, mutta kolmas oli ylivoimainen tehtävä. Mikäli kuvapisteiden monistaminen tuottaisi kankaalle aidosti 3840 x 2160 kuvapistettä, näkyisivät kaikki kolme testikuvaa oikein.

PX747-4K epäonnistui testissä surkeasti. Se ei kyennyt piirtämään yhtäkään kolmesta testikuvasta. Tiedän erään toisen, samaan kennon perustuvan, DLP-projektorin pystyvän piirtämään kuvat 1 ja 2, joten tämän projektorin kohdalla kuvapisteiden monistaminen saattaa jonain kauniina päivänä toimia paremmin ohjelmistopäivityksen myötä.

Summa Summarum

ViewSonic PX747-4K edustaa uutta ja edullista 4K HDR -projektorien sukupolvea. On tosin vähän kiikun kaakun voiko sitä hyvällä omatunnolla väittää 4K-projektoriksi, koska se ei testeissä osannut piirtää kankaalle 3840 x 2160 kuvapistettä. HDR-projektoriksi en sitä kehtaisi väittää, mutta termin ”HDR-yhteensopiva” hyväksyisin.

Musta on harmaata, tumman pään sävyt kadoksissa ja väritoisto aavistuksen valjua. Kuva ei ole aivan niin partaveitsenterävä kuin DLP-projektoreissa yleensä. Puutteistaan huolimatta PX747-4K tuottaa siedettävää kuvaa HD-lähteestä, kunhan sen ei tarvitse toistaa varjoja tai yökohtauksia.

Saman kennon ympärille rakennettuja 4K HDR -projektoreja on markkinoilla useita; niiltä ei kannata odottaa järkyttävästi tätä mallia parempaa kokonaissuoritusta.

Speksit

Valmistajan ilmoitusMitattu
Valoteho (maksimi)3500 lumenia3010 lumenia
Valoteho (SDR Movie Eco)--891 lumenia
Valoteho (SDR Standard Normal)--2025 lumenia
Valoteho (HDR Movie Normal)--1620 lumenia
Kontrasti (on/off)12 000:1 (dynaaminen)685:1 (natiivi)
Kontrasti (ANSI)--354:1
Väriavaruuspeitto (Rec. 709)?83,3%
Käyntiääni27 dB (Silence-tilassa)--
Virrankulutus310 wattia--
Lampun kesto tuntia4000 (Normal), 15 000 (SuperEco)
Lampun teho240 wattia
Koko332 x 135 x 261 mm
Painon. 4,5 kg

IFA 2017 -kooste

Vuotuisilla IFA-messuilla esiteltiin taas aimo liuta enemmän tai vähemmän jännittäviä tuoteuutuuksia. Tässä koostetta mielestäni merkittävimmistä UHD/4K-julkistuksista.

Televisiot

Aloitetaan muutamalla tavallista paksumman kukkaron omistajille suunnatulla töllöttimellä. Sony ilmoitti 77-tuumaisen A1 OLEDinsa toimitusten alkavan syys-lokakuun tietämillä. Hintalapussa on rotevasti viisi numeroa, joista ensimmäinen ei suinkaan ole ykkönen, vaan kakkonen.

(c) 2017 Sony, used with permission

Panasonic ei jää pekkaa pahemmaksi. Sen 77-tuumainen EZ1000 OLED on saatavana nyt, ja telsun eurohinta on samaa 20 000 euron luokkaa.

Bang & Olufsen on brändi, jolta osataan odottaa näyttäviä ja näyttävän tyyriitä tuotteita. B&O on aloittanut yhteistyön LG:n kanssa, minkä tuloksena se julkaisee kohtapuoliin BeoVision Eclipse -nimisen OLED-television. Töllötin tulee saataville 55- ja 65-tuumaisena. Molemmat tukevat HDR10:tä ja Dolby Visionia, ja niiden käyttöjärjestelmänä on LG:n WebOS 3.5. Brittiläisen HDTVtest-sivuston edustaja huvittui suuresti kurkattuaan messuilla esitellyn BeoVision Eclipsen taakse, sillä töllön takapaneelissa komeili LG OLED55C7:n tarra. Hymy katoaa varmasti jokaisen kasvoilta hinnat kuullessaan: 55-tuumainen maksaa yli 9 000 euroa ja 65-tuumainen lähes 13 000 euroa. On siinä dissainilla hintaa.

Philips esitteli uuden OLED-television kolmen reunan Ambilightilla. 65-tuumainen 9002-malli tulee saataville tammikuussa 2018, kun taas 55-tuumaista pitäisi olla jo kaupoissa. Molemmissa käytetään Philipsin kehittämää P5-kuvaprosessointia ja Android-käyttöjärjestelmää. Philips lupailee television kirkkaudeksi 900 nitiä ja P3-väriavaruuden peittoprosentiksi 99%.

(c) 2017 Philips, used with permission

Philips esitteli myös uuden 8602-sarjan, johon kuuluu 55- ja 65-tuumainen malli. Nämä eivät ole OLEDeja, vaan LCD LED -televisioita, joissa käytetään Quantum Dot -tekniikkaa tarkemman ja laajemman väritoiston saavuttamiseksi. Lokakuussa ilmestyvissä malleissa on kolmen reunan Ambilight ja P5-kuvaprosessointi.

(c) 2017 Philips, used with permission

Hisensen osastolla oli esillä 75-tuumainen ULED-televisio, jonka FALD-taustavalossa on tuhat ohjausaluetta eli zonea. ULED-termistä huolimatta kyseessä on LCD LED -televisio. HZ75U9A-mallin hinnasta tai saatavuudesta ei ole vielä tietoa.

Eurooppalaisen Vestelin omistama Toshiba tekee näyttävää paluuta Euroopan markkinoille kahdella OLED-televisiolla. Niiden paneelit ovat tietysti lähtöisin LG:ltä. Televisiot tukevat HDR10:tä, Dolby Visionia ja HLG:tä. Huhujen mukaan 55-tuumaisen mallin hinta Keski-Euroopassa olisi n. 1 700 euroa. 65-tuumaisen hinnasta ei ole vielä tietoa.

Kiinalainen TCL on maailman kolmanneksi suurin TV-valmistaja, ja haluaa nyt saavuttaa vähintään saman sijan myös Euroopassa. TCL oli perustamassa QLED Alliancea aiemmin tänä vuonna Samsungin ja Hisensen kanssa, joten ei ihme, että sen nyt julkistamat Xess X2 -televisiot ovat Quantum Dot -pisteillä piristettyjä LCD LED -televisioita. 55- ja 65-tuumaiset mallit ilmestyvät Euroopassa ”syksyllä”, ja kuulemma hyvin kilpailukykyiseen hintaan, kiitos TCL:n omien tehtaiden. Saapa nähdä mitä mieltä Samsung on omia QLED-televisioitaan edullisemmista kilpailijoista.

(c) 2017 TCL

TCL:n jymy-yllätys on Xess X6: 85-tuumainen LED LCD -televisio, jonka taustavalo koostuu 600 ryhmään/zoneen jaetuista 1200 LEDistä. Xess X6 on markkinoiden ensimmäinen FALD-taustavaloratkaisua hyödyntävä QLED-televisio, sillä Samsungin Q-sarjan televisiot ovat kaikki ns. reunaledejä. Television kirkkaudeksi ilmoitettiin 1200 nitiä. HDR10:n lisäksi Xess X6 tukee Dolby Vision -HDR-formaattia. TV:n äänentoistosta vastaa Harman Kardonin 12-kanavainen äänijärjestelmä 360 asteen surround-äänellä. Sokerina pohjalla Xess X6 tukee myös Dolby Atmos- ja DTS:X -ääniformaatteja. Myyntiin televisio saapuu ”lähitulevaisuudessa”, mutta hintaa ei vielä kerrottu.

TCL Xess Private Theatre X6 (c) 2017 TCL

Projektorit

Optoma on ehtinyt jo julkaista parikin kuluttajille suunnattua 4K DLP -projektoria, mallit UHD60 ja UHD65. Jälkimmäinen on parastaikaa testipenkissäni, ja syväluotaava arvostelu valmistunee lähiaikoina. Optoman seuraava 4K-projektori on malliltaan UHZ65, jonka valonlähteenä toimii laser. Projektorin valotehoksi ilmoitetaan 3 000 lumenia, se on HDR10-yhteensopiva ja myyntiin sitä odotetaan tänä talvena. Virallista hintaa ei ole vielä julkistettu, mutta huhujen mukaan hinta Yhdysvalloissa asettuisi 5 000 dollarin tienoille.

(c) 2017 Optoma

Sony julkisti kolme uutta HDR-yhteensopivaa 4K-projektoria. Sonyn 4K-projektorit ovat JVC:n DLA-Z1-laserprojektorin ohella edelleen markkinoiden ainoita aitoon 4K-tarkkuuteen yltäviä projektoreita. VPL-VW260ES on uuden mallisarjan edullisin vaihtoehto. Sille ilmoitetaan 1500 lumenin valoteho. Virallista hintaa ei ole vielä julkaistu, mutta eurooppalaiset kaupat tarjoavat sitä jo hieman alle 5 000 euroon. VPL-VW360ES lisää yhtälöön dynaamisen iiriksen, jonka avulla projektori saavuttaa 200 000:1 -kontrastisuhteen, kertoo Sony. VW360ES:n valotehoksi ilmoitetaan myös 1500 lumenia ja hinta asettunee 7 000 euroon, mikäli verkkokauppoihin on uskominen. Marraskuussa ilmestyvä VPL-VW760ES tuottaa 2000 lumenin valotehon laserin avulla. Netissä kuiskutellaan projektorin hinnaksi 15 000 euroa.

VPL-VW760ES. (c) 2017 Sony

JVC on tuomassa markkinoille neljä uutta HDR-yhteensopivaa 4K-projektoria. Niistä yksi, DLA-20LTD, on erikoismalli, joka juhlistaa D-ILA-paneelien 20-vuotista taivalta. DLA-X9900BE:n valotehoksi kerrotaan 2000 lumenia ja kontrastisuhteeksi 160 000:1, joka saavutetaan dynaamisen iiriksen avustuksella. Projektoreissa on täyteen 18 Gbps:n kaistaan yltävä HDMI, joka mahdollistaa 60 ruudun kuvanopeuden 4K-tarkkuudella, 12-bittisillä väreillä ja 4:2:2-värinäytteistyksellä. Mallit X9900 ja X7900 ovat 3D-projektoreita THX-sertifikaatilla.

Acer julkisti kaksi Texas Instrumentsin DLP-mikropeilikennoon perustuvaa laserprojektoria. HDR-yhteensopivan ja markkinoiden pienikokoisimmaksi 4K-laserprojektoriksi mainostetun VL7860:n valotehoksi kerrotaan 3000 lumenia. Laserin eliniäksi valmistaja kertoo 30 000 tuntia Eco-tilassa. P8800 on suunniteltu valaisemaan isompia kankaita 5000 lumenin valoteholla. VL7860:n hinta on vielä mysteeri, mutta ranskalaisen sivuston mukaan P8800 löytäisi uuden kodin n. 6 000 eurolla.

Projektoreista huomiona, että siinä missä televisioille on olemassa valmistajien noudattama HDR-määritelmä, ei moista ole olemassa videoprojektoreille. Standardin puuttuessa projektorivalmistajat päättävät itse, kuinka heidän laitteensa HDR-kuvasignaalia tulkkaavat ja esittävät. Tämän vuoksi HDR:ää ei kannata liiaksi painottaa videoprojektorin valinnassa; ANSI-kontrasti, valoteho, mustan taso, väriavaruuden laajuus ja toistuvien sävyjen määrä ovat kuvanlaadun kannalta huomattavasti tärkeämpiä tekijöitä.

Muuta

LG julkaisi viimeinkin Dolby Vision -tuen sisältävän ohjelmistopäivityksen Ultra HD Blu-ray -soittimeensa UP970. Panasonic esitteli messuilla Lumix DC-GH5-kameransa 2.0-ohjelmistopäivitystä, joka tulee kuluttajien ladattavaksi syyskuun loppuun mennessä. Ohjelmistopäivitys tuo kameraan lukuisia uusia ominaisuuksia, kuten tallennuksen HEVC-kodekilla, 6K-videon anamorfisella linssillä ja tallennuksen HLG-HDR-formaattiin. Lisätietoja päivityksestä löydät täältä.

BenQ W11000 4K DLP. Pukinkonttiin?

BenQ kutsui minut Osloon tutustumaan 4K DLP -videoprojektoriinsa. Ensimmäisen kuluttajaprojektoreihin suunnitellun 4K DLP -piirin ympärille rakennettu W11000 tulee kauppoihin joulun alla hieman yli 6 000 euron hintaisena.

Tapahtuma järjestettiin projektoreihin ja valkokankaisiin erikoistuneen AVshopin tiloissa jonkin matkaa Oslon ulkopuolella. AVshopilla on mm. JVC:n ja Sonyn edustus Norjassa. Yritys on myös suunnitellut oman ääntä läpäisevän Dreamscreen-valkokankaansa, joka on saanut maailmalla varauksetonta ylistystä. AVshopin tiloihin on rakennettu kolme ylellistä kotiteatterihuonetta, joista isoimmassa on Dolby Atmos -äänentoisto ja 330 cm leveä Dreamscreen-kangas. Kankaan taakse sijoitettujen kaiuttimien hyödyt havaitsi projektoridemon aikana niin esimerkillisesti, että aloin pohtia oman teatterini remonttia. Kankaan hinta loksautti leuan: 2 x 4,5 metrin kokoinen kaistale (ilman kehystä) maksaa 12 999 Norjan kruunua, eli vain n. 1 400 euroa.

firstsinglechipthx

BenQ:n Euroopan projektorimallistosta vastaava Glen Lin veti tiiviin esityksen, jossa käytiin nopeasti läpi W11000-mallin merkittävimmät ominaisuudet. Pääosassa oli tietenkin uuden DLP-piirin mahdollistama 4K-tarkkuus. Jos ihan tarkkoja (hah) ollaan, W11000 on Ultra HD -projektori; sen tarkkuus on 3840 x 2160, eikä suinkaan 4K:n tarkoittama 4096 x 2160.

Useimmissa elokuvateatterien 4K-projektoreissa käytetään myös Texas Instrumentsin DLP-piirejä, mutta ne ovat fyysiseltä kooltaan selvästi suurempia. Kahdeksan miljoonan peilin änkeäminen kooltaan yli puolet pienempään kuluttajaprojektorien DLP-piiriin osoittautui tässä maailmanhistorian vaiheessa liian vaativaksi tempuksi, joten Texas Instruments ratkaisi ongelman JVC:n ja Epsonin pseudo-4K-projektoreista tutulla konstilla: kennon/piirin pikselit tuplataan piirtämällä kuva kankaalle kaksi kertaa yhden ruudun aikana.

Xtended Pixel Resolution

TI käyttää teknologiasta nimeä XPR. DLP-piirillä on hieman yli 4 miljoonaa mikropeiliä, joilla piirretään ensin puolet 4K-kuvan kahdeksasta miljoonasta kuvapisteestä. DLP-piirin ja projektorin linssin välissä on moottoroitu peili. Kun kuvapisteiden ensimmäinen satsi on piirretty, muuttaa peili asentoaan toista piirtokertaa varten, jolloin kuvapisteiden jälkimmäinen satsi piirtyy kankaalle eri kohtaan kuin ensimmäinen. Kaikki tämä tapahtuu yhden ruudun aikana, jolloin kankaalle piirtyy käytännössä 2 x 4 miljoonaa pikseliä. Demon aikana kuvassa ei esiintynyt mitään negatiivista, mikä olisi kielinyt XPR-teknologiasta.

w11000_regular_left45_w1680
W11000:n ulkonäössä ei ole juuri valittamista.

Projektoria demottiin ensin X-Men: Days of Future Past Ultra HD Blu-raylla, mikä oli kertakaikkisen huono valinta demolevyksi. Elokuva on nimittäin masteroitu 2K-tarkkuudessa, joten Ultra HD Blu-rayn kuva on luotu skaalaamalla 2K-lähteestä; ero tarkkuudessa tavalliseen Blu-ray-julkaisuun verrattuna on häviävän pieni. Ehdotin demolevyksi aiemmin levypinkasta bongaamaani The Revenant UHD Blu-rayta, joka lienee yhä ainoa aitoa UHD-kuvaa sisältävä julkaisu. The Revenant ei ole väripalettinsa puolesta sitä parasta demomatskua, mutta se esitteli erinomaisesti W11000:n tarkkuutta ja terävyyttä. 4K:ta varten suunniteltu optiikka piirsi kankaan kulmasta kulmaan partaveitsenterävää kuvaa, jossa ei esiintynyt haritusta tai pehmeyttä reunoja lähestyttäessä.

Tarkkuuden jälkeen huomioni kiinnittyi kuvan kontrastiin. Esitteen mukaan W11000:n dynaaminen on/off-kontrasti on 50 000:1. Demon aikana dynaaminen iiris ei ollut päällä, ja projektorin natiivi 2 000:1 on/off-kontrasti näkyi kovin harmaana pohjamustana. Etenkin yökohtauksissa kuva näytti kovin pliisulta ja harmaalta. Kirkkaissa ja kontrastirikkaissa kohtauksissa W11000 oli parhaimmillaan, kiitos DLP-teknologialle ominaisen hyvän ANSI-kontrastin ja projektorin suuren valotehon, joksi valmistaja ilmoittaa 2 200 lumenia. Kiintoisana detaljina mainittakoon, että BenQ:n edustajan mukaan THX:n asettama minimivaatimus on/off-kontrastille on vain 1 500:1. THX:stä puhuttaessa kävi myös ilmi, että tehtaalla esisäädetyn THX-kuvatilan asetuksia ei ole lukittu. Hyvä uutinen kalibroijille, siis.

w11000_special_lens-shift_w1200
Linssi siirtyy mekaanisilla säätimillä manuaalisesti. CinematicColor ja CinemaMaster ovat BenQ:n omia termejä.

Yksipiirisen DLP-projektorin yhteydessä on pakko edelleen puhua sateenkaarista. W11000:n kuva oli niistä kiitettävän vapaa, enkä kokenut demon aikana silmien rasitusta. Sateenkaaria näki halutessaan liikuttamalla silmiä nopeasti sivusuunnassa, mutta normaalissa katselussa sateenkaaret olivat varsin harvinaisia. Esitteen mukaan projektorissa käytetty väripyörä on kuusilohkoinen RGBRGB, joka toimii 6x-nopeudella 50 hertsin kuvalla ja 4x-nopeudella 60 hertsin kuvalla. 24p-kuvaa toistettaessa väripyörän nopeus on 5x, kertoi tilaisuudessa ollut BenQ:n taiwanilainen insinööri.

Väripyörä on todennäköisesti sama kuin BenQ:n aiemmassa W2000-projektorissa, joka lähtee W11000:n tavoin tehtaalta valmiiksi Rec.709-standardiin kalibroituna. Tästä päästään aasinsillalla W11000:n puutteisiin, joista ensimmäisenä nostan esiin kapean väriavaruuden.

Puutteita

Mikä on luonnollisin ja laadukkain valinta kuvalähteeksi, kun halutaan katsella 4K-kuvaa videoprojektorilla? Ultra HD Blu-ray, tietenkin. UHD-kiekkojen kuva on masteroitu Rec.2020-väriavaruuteen, josta tosin käytetään tällä hetkellä vain DCI P3 -väriavaruuden kokoista aluetta. P3 on kuitenkin laajempi väriavaruus kuin HD-kuvan väriavaruutena tunnettu Rec.709. Glen Linin mukaan P3-väriavaruuden mahdollistava värisuodin olisi tiputtanut projektorin valotehon alle puoleen, eikä moista kompromissia haluttu tehdä. W11000 tukee kuitenkin 10-bittistä värisyvyyttä, joka on käytössä myös UHD-kiekoilla.

Toinen UHD-kiekkoihin liittyvä ja W11000:sta puuttuva ominaisuus on HDR. On ainakin jollain tasolla perusteltua väittää HDR:n olevan 4K-tarkkuutta merkittävämpi uudistus, ja sen puuttumista voi äkkiseltään pitää isona miinuksena. Ja näin olisikin, jos nyt olisi kyse 4K-televisiosta. Projektorien kohdalla tilanne on toinen, sillä näköpiirissä ei ole ainuttakaan kotikäyttöön tehtyä projektoria, jonka valoteho riittäisi aidosti pätevän HDR-kuvan esittämiseen.

W11000 ei tue 3D:tä, mikä oli minulle henkilökohtaisesti suuri pettymys. Aiemmin testaamani ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaiseksi kehumani W2000 tuotti kerrassaan mainiota 3D-kuvaa, enkä odottanut W11000:ltä yhtään sen vähempää. Demon jälkeen tenttasin BenQ:n kaksikkoa 3D:n puutteesta ja syylliseksi paljastui uutta DLP-piiriä ohjaava piirisarja, jonka suorituskyky ei riitä 3D:hen. Ehkä seuraavassa mallissa sitten…?

Laajempi zoom ja linssinsiirto

BenQ:n pikkuprojektorit kuten W2000 ovat olleet kovin vaativia asennuksensa suhteen, kiitos lyhyen zoomin ja linssinsiirron. W11000 petraa molemmissa selvästi. Linssiä voi siirtää pystysuunnassa 65 prosenttia kuvan korkeudesta ja vaakasuunnassa 27 prosenttia. Zoomiksi ilmoitetaan 1,5:1 ja heittosuhteeksi 1,37 – 2,06.

projdistancechart_w11000

screensizedistance

Lamppu on 240 watin Philips mallia E22.7. Valmistaja ilmoittaa sen käyttöiäksi 3 000 tuntia Normal-tilassa ja 4 000 tuntia Eco-tilassa. Projektorissa on lisäksi ns. Smart Eco -tila, jolla lampun pitäisi kestää 6 000 tuntia. W11000:n ulkomitat ovat 470,7 x 224,9 x 564,7 mm (L x K x S) ja painoa sillä on 14,8 kiloa. Käyntiääneksi BenQ kertoo 26 dBA Normal-tilassa ja 23 dBA Eco-tilassa. Virrankulutus on 353 wattia Normal- ja 290 wattia Eco-tilassa.

Mainittakoon vielä lopuksi, että W11000 tukee anamorfista linssiä, mutta epäselväksi jäi kelpaako projektorille vain BenQ:n oma linssi.

Kun 4K DLP ja laser kohtaavat

Digital Projection on valmistanut high-end-luokan videoprojektoreita kohta 30 vuoden ajan. Englannissa päämajaansa pitävä yritys esitteli taannoisilla CEDIA-messuilla kaksi uutta DLP-laserprojektoria, joissa käytetään Texas Instrumentsin uunituoretta 4K Ultra HD -tarkkuuden DMD-mikropeilipaneelia.

Huhtikuussa 2017 julkaistava E-Vision tuottaa 8 000 lumenin valotehon. DP:n edustaja kertoi fosfori-laserin käyttöiästä sen verran, että 20 000 tunnin jälkeen valotehoa on vielä 4 000 lumenia. Hinnaksi ilmoitettiin alustavasti 20 000 dollaria, mikä tarkoittanee tullien ja ALV:n ansiosta n. 30 000 euroa, mikäli projektoria koskaan Suomesta tulee saamaan.

HIGHlite Laser 4K -malli ilmestyy tammikuussa 2017. Sen valotehoksi ilmoitetaan 12 000 lumenia, ja hinnaksi 45 000 dollaria. Valotehon lisäksi hintaa selittää se, että projektorin kuva muodostetaan kolmella DMD:llä, kun E-Vision-mallissa niitä on vain yksi.

ev-laser-8500
Digital Projectionin E-Vision Laser 8500

E-Visionin hintalappu kuulostaa toki äkkiseltään suurelta, mutta verrataanpa sitä kilpailijoihin. JVC:n 4K-laserprojektori tulee sijoittumaan jonnekin 35 000 ja 40 000 euron väliin, mutta sen valoteho jää 3 000 lumeniin, mikä ei joidenkin lähteiden mukaan riitä vakuuttavan HDR-kuvan luomiseen. Sonyn VPL-VW5000ES tuottaa 5 000 lumenia, minkä pitäisi HDR:ään riittää, mutta sen hinta lähestyy 70 000 euroa. Sim2:n NERO 4 tuottaa valmistajan mukaan 5 000 lumenia 450 watin lampulla, mutta se on hinnaltaan JVC:n luokkaa.

Digital Projectionin E-Vision vaikuttaisi siis ainakin teoriassa tarjoavan HDR-kelpoista valotehoa kilpailijoitaan edullisempaan hintaan. Tilanne saattaa muuttua, kun Optoma, BenQ ja Acer julkaisevat omat 4K DLP -projektorinsa — hyvin todennäköisesti selvästi edullisempaan hintaluokkaan.

Lisää tietoa JVC:n 4K-laserprojektorista

JVC esitteli laseria valonlähteenä käyttävän DLA-Z1-videoprojektorin IFA-messuilla syyskuun alussa.

DLA-Z1 on ensimmäinen natiiviin 4K-tarkkuuteen yltävä projektori, jolle on myönnetty THX 4K -sertifikaatti. Valmistajan ilmoituksen mukaan projektorin valoteho on 3 000 lumenia, ja laserin käyttöiäksi ilmoitetaan 20 000 tuntia.

Projektorin kuva muodostetaan kolmella 0,69-tuumaisella D-ILA-paneelilla, joista jokaisessa on 4096×2160 pikseliä. JVC:n mukaan DLA-Z1:n väriavaruus kattaa 100% DCI-P3:sta ja yli 80 prosenttia Rec.2020:stä. Projektori tukee HDR10-formaattia, ja sille kelpaa 4K-resoluution kuva 60 ruudun kuvanopeudella ja 4:4:4-värinäytteistyksellä. Linssinsiirto sallii kuvan siirron 100 prosentin verran pystysuunnassa ja 43 prosentin verran sivusuunnassa.

DLA-Z1:n suositushinta Englannissa on karvan verran alle 30 000 puntaa. Suomen hinnoittelusta ei ole vielä tietoa, mutta oma arvaukseni on 37 900 euroa.

JVC esittelee 4K-laserprojektorin

JVC on julkistanut teaservideon uudesta 4K-projektoristaan:

BLUEscent-nimellä kulkevan projektorin tarkat speksit ovat edelleen NDA:n suojissa, mutta nyt jo tiedetään sen käyttävän valonlähteenä laseria ja tukevan HDR:ää. Lisäksi kyseessä on JVC:n ensimmäinen aidosti 4K-tarkkuuteen yltävä projektori.

Koska JVC:n mukaan kyseessä on High-End-tuote, eivätkä JVC:n aiemmatkaan D-ILA-projektorit ole olleet varsinaisesti halpoja, on helppo ennustaa BLUEscentin olevan varsin rapsakan hintainen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Sonyn 4K-laserprojektori maksaa n. 60 000 euroa. Köyhät kyykkyyn, vai miten se meni?

JVC:n BLUEscent-projektori on esillä IFA-messuilla syyskuun alussa Saksassa.

VW320ES saa HDR-päivityksen

Sony ilmoitti tänään, että sen 4K-videoprojektoriin VPL-VW320ES lisätään HDR-tuki ohjelmistopäivityksellä.

VPL-VW320ES ja sen isoveli VPL-VW520ES julkistettiin IFA-messuilla viime vuonna. VW520ES:n kerrottiin osaavan toistaa HDR-kuvaa, mutta kolmisen tuhatta euroa edullisemmassa VW320ES:ssä HDR-ominaisuutta ei ollut.

Sony tuo VW320ES:ään HDR-tuen toukokuun lopulla julkaistavalla ohjelmistopäivityksellä, jonka käyttäjät voivat ladata verkosta ilmaiseksi. Projektorin päivitys tapahtuu yksinkertaisesti kopioimalla ohjemistopäivitys projektoriin kytkettävälle USB-muistitikulle.

Päivitys liiskaa lisäksi joitain ohjelmistoon jääneitä virheitä ja sisältää tuen Sonyn uudelle ADCP-ohjausprotokollalle. VW520ES-mallin päivitys parantaa projektorin yhteensopivuutta UHD Blu-ray -soittimien kanssa.

Päivityksen jälkeen VW320ES on markkinoiden edullisin aitoa 4K-kuvaa tuottava ja HDR 10 -formaattia tukeva videoprojektori.