Aihearkisto: Artikkelit

Artikkelit, Uutiset

IFA 2018 -kooste

Kommentoi

Jaa mitä, 4K? Hah, unohda se! TV-valmistajat ovat jo kovaa vauhtia siirtymässä 8K-aikakauteen. IFA-messuilla nähtiin 8K-televisioita useilta merkeiltä. Taisi siellä jokunen uusi 4K-televisiokin olla, nurkan takana piilossa.

8K vie ja kuluttaja vikisee… mutta miksi ihmeessä?

Yksi IFAn kiistellyimmistä puheenaiheista on ollut 8K-televisioiden esiinmarssi. Kuluttajan näkövinkkelistä 8K:ssa ei ole mitään järkeä vielä moneen vuoteen — jos silloinkaan. HD:n ruumis sätkii ja pärskii yhä, eikä 4K-sisällöstä ole varsinaisesti runsauden pulaa ainakaan täällä peräpohjolassa. Ja kun HDR:kin on edelleen suurimmalle osalle kuluttajista täysi mysteeri, ei valmistajien 8K-panostukselle tahdo löytyä ymmärrystä.

Miksi 8K sitten on tällä hetkellä niin järjettömän tuntuinen kehitysaskel?

  • 8K-sisältöä ei ole, eikä ole tulossa vielä pitkään aikaan
  • 8K-kuvan siirto vaatii HDMI 2.1:n = kaikki HDMI:llä kytketyt laitteet täytyy päivittää uusiin
  • 8K-sisällön katseluun netin kautta tarvitaan ainakin 50 Mbps:n yhteys
  • Pelkkä kuvapisteiden määrän lisääminen ei yksinään ole kovin houkutteleva päivitys
  • Jotta kasvaneesta tarkkuudesta olisi näkyvää iloa, täytyy kuvakoon kasvaa huomattavasti

NHK aikoo aloittaa 8K-lähetykset Japanissa vielä tämän vuoden puolella. Hieno homma heille, mutta ei paljon lohduta muuta maailmaa. Tokion olympialaisissa tullaan varmasti kuvaamaan paljon 8K-sisältöä, mutta sen jakelu on siinä määrin hankalaa, että täkäläisen operaattorin kaapelista tai netistä sitä lienee turha odottaa saavansa.

Ultra HD (4K) oli kuolla lähtötelineisiin, koska kuluttajat eivät kokeneet pelkkää kuvapisteiden määrän kasvamista tarpeeksi houkuttelevaksi. HDR käytännössä pelasti 4K:n lupaamalla paitsi enemmän, myös entistä parempia kuvapisteitä. Nyt viihde-elektroniikan valmistajat ovat tekemässä samaa virhettä: kuvapisteiden määrä nelinkertaistuu taas, mutta siinä kaikki.

8K:n suurin kompastuskivi on, hullunkurista kyllä, kuvan entistä suurempi tarkkuus. Jotta 16-kertaisesti perinteistä HD:ta tarkemman kuvan yksityiskohdat olisivat ilmiselvästi nähtävissä, täytyy televisioiden olla reilusti entistä suurempia. Usko pois, et halua edes kuulla kuinka paljon suurempia.

Vai haluatko? Hyvä on, otetaan pari esimerkkiä. Jos katseluetäisyytesi on 2 metriä ja omaat ns. normaalin 1.0-näkökyvyn, olisi 8K-television optimaalinen kuvakoko… 210 tuumaa kulmasta kulmaan. Entäs toisinpäin, jos ostat 85-tuumaisen 8K-television? Optimaalinen katseluetäisyys olisi, usko tai älä, 80 senttimetriä.

Kyllä, nuo etäisyydet ja koot ovat aivan poskettomia. Kenenkään ei tarvitse istua noin lähellä 85-tuumaista televisiota nähdäkseen eroa 4K- ja 8K-kuvan välillä; optimaalisella tarkoitetaankin koko tarkkuuden erottamista siten, ettet vielä erota yksittäisiä kuvapisteitä. Keskivertonäkökyvyn omaava alkaa nähdä eroa 8K:n hyväksi hieman alle kahdesta metristä 85-tuumaisella ruudulla. Haukansilmillä varustetut näkevät eroa kauempaakin.

Vuosi pari etuajassa (?)

Samsungin Q900R-sarjan 8K-televisiot tulevat myyntiin hyvin pian, ehkä jo tässä kuussa. Sarjan pienin on kooltaan 65″ ja sen isoveljet ovat 75-, 82- ja 85-tuumaisia. Samsungin omaan QLED-näyttötekniikkaan perustuvat televisiot suorastaan pursuilevat uusinta teknologiaa, jonka tärkein tavoite vaikuttaa olevan HD- ja 4K-kuvan skaalaaminen 8K-tarkkuuteen mm. keinoälyä hyväksikäyttäen. TV:t tukevat tietysti HLG-, HDR10- ja HDR10+ -formaatteja, mutta eivät Dolby Visionia. Valmistajan mukaan televisiot saavuttavat jopa 4 000 nitin maksimikirkkauden, jolle – jos se pitää paikkansa – pitää nostaa hattua. Virallisia suomihintoja en ole vielä nähnyt, mutta Tanskassa 65-tuumaisen hinta on varsin maltillinen 5 400 euroa. 85-tuumainen kulkeutuu kotiin hieman yli 15 000 eurolla.

© 2018 Samsung

LG ei voi tietenkään jäädä perivihollistaan huonommaksi, joten se esitteli vielä prototyyppiasteella olevan 88-tuumaisen OLED-television 8K-tarkkuudella. Joidenkin kommentaattorien mukaan TV tulisi kauppoihin vasta parin vuoden päästä.

© 2018 LG

 

Kiinalainen TCL on maailman kolmanneksi suurin TV-valmistaja, joten ei ihme, että sen osastolla komeili 75-tuumainen 8K-televisio. Ledein toteutettu taustavalaistus on jaettu yli 800 erikseen himmennettävään alueeseen. TV:n kirkkaudeksi ilmoitetaan nykyään jo vaatimaton 1 000 nittiä, mutta tuettujen HDR-formaattien listalla on Dolby Vision. Integroitu soundbar tukee Dolby Atmosta ja sisältää puhekomentoja tottelevan tekoälyapulaisen. Paneeliteknologiana jyllää QLED.

© 2018 Quantum OLED Displays & More / YouTube

 

Turkkilainen Vestel valmistaa kodin elektroniikkaa monilla eri merkeillä, kuten Finlux, Luxor, Telefunken, Kendo, Toshiba ja Sharp. Nyt se esitteli omalla brändillään 65-tuumaisen, taustavalaistun LED 8K-television.

© 2018 Quantum OLED Displays & More / YouTube

Myös Toshiba ja Sharp esittelivät 8K-televisioitaan IFA-messuilla. Sharp on tuomassa ensi vuoden alussa kauppoihin jo toisen sukupolven 8K-televisioita 60-, 70- ja 80-tuumaisina malleina. Toshiba tyytyy tähän hätään 65-tuumaiseen malliin.

Se 8K:sta, siirrytään 4K:n pariin.

Sony: Bravia Master -sarjan televisiot

Viime vuosina ryhtiliikkeen tehnyt Sony marssitti yleisön eteen uudet BRAVIA MASTER -sarjan televisiot AF9 (OLED) ja ZF9 (LCD). Kummatkin tulevat myyntiin syyskuussa ja hyödyntävät X1 Ultimate -kuvaprosessoria.

https://youtu.be/6ImUOkCLkKQ

AF9-mallissa kaiuttimien virkaa toimittaa koko kuvapinta, joka värähtelee kaiutinelementin tapaan vaikuttamatta silti kuvanlaatuun. AF9 tulee myyntiin 55- ja 65-tuumaisena. HDR10:n ja HLG:n lisäksi se tukee Dolby Visionia, mutta HDR10+:tä ei ominaisuuslistalla näy. Mallien suositushinnoiksi ilmoitetaan 3 300 ja 4 300 euroa.

https://youtu.be/_f9J_k-AaiU

ZF9 julkaistaan 65- ja 75-tuumaisena. Suositushinnoiltaan ne ovat 3 300 ja 6 500 euroa. Tuettujen HDR-formaattien listalla ovat luonnollisesti HDR10, HLG ja Dolby Vision.

Molemmissa televisioissa on Netflixin kanssa suunniteltu ”Netflix Calibrated Mode”, joka on käytettävissä vain Netflix-sovelluksen kanssa.

Sonyn uudet 4K-projektorit

Sony ei ole unohtanut tykittelijöitä, vaan julkisti IFAssa kolme uutta aidon 4K-tarkkuuden projektoria. VPL-VW270ES maksaa briteissä 5 000 puntaa, joten kääntyisiköhän tuo jonnekin hieman alle 6 000 euroon? Aika näyttää. VW270ES:n valotehoksi ilmoitetaan 1 500 lumenia ja tuetuiksi HDR-formaateiksi HLG ja HDR10. HDMI-tulot tukevat nyt täyttä 18 Gbps:n kaistaa, joten 4K HDR 60p toistuu kuin vettä vaan. Hassua kyllä Sony ilmoittaa VW270ES- ja VW570ES-malleille vain dynaamisen kontrastin (350 000:1), jolla ei ole mitään tekemistä tosimaailman kanssa.

VPL-VW570ES paiskaa kankaalle 1 800 lumenia, muttei eroa spekseiltään muuten VW270ES:stä. No jaa, hinnaltaan toki: 8 000 puntaa Englannissa, joten meillä varmaan lähempänä 10 000 euroa.

VPL-VW870ES on malliston lippulaiva. Siinä missä VW270 ja VW570 tuottavat valon perinteisellä elohopealampulla, sykkii VW870:n sydämenä fosforilaser, jolle Sony lupailee 20 000 tunnin elinikää. Valotehoksi ilmoitetaan 2 200 lumenia, mikä tuntuu äkkiseltään laserille kovin vaatimattomalta. Kontrasti ilmoitetaan taas vain dynaamisena: ääretön. Huumorimiehet asialla, selkeesti. 25 000 punnan hintalappu lopettanee hekottelun lyhyeen.

Philips: lisää OLEDia

Englantilaisen audiosuunnittelutoimisto Bowers & Wilkinsin kanssa yhdessä suunniteltu OLED+ 903 tulee myyntiin lokakuussa 55- ja 65-tuumaisina versioina. Television äänentoisto on B&W:n käsialaa, joten siltä on lupa odottaa tyypillistä taulutelkkua parempaa suorituskykyä. Philips on puristanut OLED-paneelista 10 prosenttia lisää valotehoa, jota irtoaa nyt 1 000 nittiä. Kuvankäsittelystä vastaa toisen sukupolven P5-prosessori, joka tuo muassaan SDR-sisällön ”Perfect Natural Reality” -muunnoksen HDR:ksi sekä tuen HDR10+ -formaatille. Android O -päivityksen myötä OLED+ 903 tukee Google Assistantia ja Amazon Alexaa. Vallan mainioksi omissa testeissäni osoittautunut Ambilight on tietysti mukana, ja tykittää seinille elokuvan ja musiikin tahdissa elävää valoa telkun kolmelta sivulta.

© 2018 TP Vision

903:n pikkuveli OLED 803 tulee myyntiin näinä päivinä, jos ei ole jo. Se on ominaisuuksiltaan lähes identtinen 903:n kanssa valotehoa ja uutta P5-prosessoria myöten. Edullisempi hinta selittyy B&W-äänentoiston korvaamisella perinteisemmällä Philipsin äänentoistolla.

JVC: natiivi 4K:ta ja melkein-8K-projektori

Sony on jo vuosia saanut porskuttaa vapaasti markkinoiden ainoilla aidoilla 4K-projektoreilla (jos todella ökyhintaisia tuotteita ei lasketa), mutta nyt JVC astuu samaan rinkiin. DLA-N5B/W ja DLA-N7B tuottavat kuvan kolmella 4K-tarkkuuden D-ILA -paneelilla, joten ne ovat erottelukyvyn puolesta ihka-aitoja 4K-projektoreja. N5 tulee saataville mustana (N5B) ja valkoisena (N5W) arviolta 8 000 euron hintaluokkaan. Sen valotehoksi lupaillaan 1 800 lumenia ja natiivikontrastiksi (on/off) 40 000:1. HDR-formaateista se ymmärtää HLG:tä ja HDR10:tä.

DLA-N7B on 100 lumenia kirkkaampi, yltäen silti huimaan 80 000:1 natiivikontrastiin. JVC:n mukaan N7B kattaa 100% DCI-P3 -väriavaruudesta ja tukee HLG/HDR10-formaatteja. On vähän hiinä ja hiinä tuleeko N7B:n hintalapussa olemaan neljä vai viisi numeroa ilman desimaaleja.

Sokerina pohjalla on vielä DLA-NX9B, jota JVC mainostaa markkinoiden ensimmäisenä 8K-kotiteatteriprojektorina. Paperispeksit tekevät toki vaikutuksen: 2 200 lumenia, 100 000:1 natiivikontrasti, HLG/HDR10, 100% DCI-P3 ja THX 4K -sertifikaatti. NX9B ei kuitenkaan ole aito 8K-projektori, vaan 4K-paneelien tuottama kuva piirretään kankaalle kaksi kertaa yhden ruudun aikana JVC:n pitkään käyttämällä e-shift -tekniikalla. 8K-lesoilun hinnaksi tulee jonkin matkaa päälle 20 000 euroa.

4K Ultra HD Blu-ray -soittimet

Cambridge Audio esitteli ensimmäisen 4K-soittimensa elokuun alussa. CXUHD tukee HDR10- ja Dolby Vision -formaatteja. Se on varustettu kahdella HDMI-annolla, joista toinen on pyhitetty äänelle. Soittimen kaksi USB 3.0 -liitäntää tukevat videon, musiikin ja kuvien esittämistä USB-muistitikuilta ja kiintolevyiltä. Soitin osaa toistaa myös DVD Audio- ja SACD-levyt. Soitinta saa jo kotimaisista kaupoista 800-900 euron hintaan.

Pioneerin ensimmäinen 4K-soitin, UDP-LX500, tulee syyskuussa myyntiin Japanissa varsin rapsakkaan 1 450 euron hintaan. Se tukee HDR10:n ohella Dolby Visionia, ja toistaa tyypillisten levyformaattien lisäksi DVD Audio- ja SACD-levyt. Keski-Eurooppalaiset kauppiaat mainostavat jo soitinta hintaan 999 euroa.

Panasonicin uusi lippulaivasoitin DP-UB9000 tulee Euroopassa kauppoihin syyskuussa. Soitin tukee poikkeuksellisesti sekä Dolby Visionia että HDR10+:aa, toki HDR10:tä unohtamatta. Panasonic on muistanut audiofiilejä tunkemalla takapaneelin täyteen äänilähtöjä, joiden joukossa komeilee mm. kaksi kappaletta balansoituja XLR-antoja. Eurooppalaisen hintavertailusivuston mukaan soittimen hinta jää parhaimmillaan alle tuhannen euron.

Dolby Vision

Microsoft ilmoitti Xbox One S:n ja X:n tukevan Dolby Visionia uusimmassa, vielä beta-asteella olevassa ohjelmistopäivityksessään. Riemun repeäminen osoittautui hieman ennenaikaiseksi, sillä DV-tuki käsittää tällä hetkellä vain striimauspalvelut. Eikä sekään palkitse kaikkia, sillä testeissä on käynyt ilmi Xboxin hyljeksivän joitain Dolby Vision -yhteensopivia televisioita. Toivokaamme Microsoftin korjaavan puutteet ennen päivityksen virallista julkaisua.

SMPTE:n Simon Gauntlett bongasi kiinalaisen Lenovon ständillä kullankimaltavan läppärin, jonka ominaisuuslistalla komeilevat Dolby Atmos ja Dolby Vision. Simon ikuisti läppärin ja kehaisi sen äänentoistoa.

© 2018 @simongauntlett

HDR10+ saa tukea

Samsungin luoma avoin vaihtoehto Dolby Visionille sai lisää ilmaa siipiensä alle, kun Samsung ja Panasonic ilmoittivat julkaisseensa HDR10+ -tuen sisältävän ohjelmistopäivityksen joillekin tämän vuoden 4KTV-malleilleen. Philipsin omistaja TP Vision ilmoitti olevansa kolmas HDR10+:tä tukeva TV-valmistaja. Samaan syssyyn 20th Century Fox -studio kertoi lisäävänsä HDR10+:n tulossa oleviin julkaisuihinsa, ja tiedottavansa asiasta lisää lähiviikkoina. Myös Warner Bros -studiolta odotetaan ilmoitusta formaatin tukemisesta. Lisäksi Amazon Prime Video -palvelun koko HDR-valikoima on saatavilla HDR10+ -muodossa (ainakin joissain maissa).

Artikkelit

Samsungin uusi tv-mallisto huomioi pelaajat

Kommentoi

Samsungin promokiertue siirtyi pääsiäisen alla New Yorkista Milanoon, jossa yhtiö esitteli uuden TV-mallistonsa tekniikkaa paikalle kutsutuille toimittajille.

Tech Summit -nimestään huolimatta tilaisuuden virallisen ohjelman anti ei pureutunut järin syvälle tekniikkaan. Mielenkiintoisimmat tiedonjyväset saikin puristettua korealaisista insinööreistä vasta esitysten jälkeen vapaamuotoisen rupattelun lomassa.

Viime vuoden Q-sarjalaisiin verrattuna tämän vuoden malleissa käytetään pienempiä kvanttipisteitä. 2,6 nanometrin kvanttipiste on onnistuttu kutistamaan 1,5 nanometriin, ja aiemmin 1,6 nanometrin kvanttipiste on tänä vuonna kooltaan 1,1 nanometriä. Pistekoon pienentämisellä saavutetaan puhtaammat värit.

Q9FN – ei enää reunaledejä

Sarjan lippulaiva, Q9FN, tuottaa valon taustaledeillä muista malleista poiketen. Samsung on antanut taustavalolle nimeksi ”Direct Full Array Elite”. Erikseen ohjattavien alueiden määrää kysyttäessä Samsungin edustaja kysyi pitkän selityksen päätteeksi, ”Miltä 500 kuulostaa sinusta?” Ota tuosta nyt sitten selvää. Q9FN:n maksimikirkkaudeksi ilmoitettiin sentään 2 000 nittiä ilman kiertelyä tai kaartelua.

Samsung on kehittänyt uutta älyä taustavaloratkaisun ohjaamiseen. Algoritmit tunnistavat laajakuvasisällön mustat palkit ja sammuttavat palkkien kohdalla olevat ledit, jotta palkit säilyvät pikimustina. Järjestelmä osaa myös varmistaa, että pienten yksityiskohtien kirkkaus ei kärsi. Hyvän pohjamustan ja kontrastin tavoittelemiseksi Samsung on kehittänyt uuden, heijastuksia entisestään vähentävän Ultra Black Elite -suotimen.

HDR10+ tulee myös viime vuoden malleihin

Samsung kehitti HDR10+:n ilmaiseksi vaihtoehdoksi Dolby Visionille. Ei siis ihme, että Samsungin uusi mallisto tukee HDR10+ -formaattia ja sen mukaista dynaamista metadataa. Televisioiden HDMI-tulot ovat kuitenkin versiota 2.0, kun dynaamisen metadatan tuki sisältyy vasta HDMI 2.1 -standardiin. Samsung on kiertänyt HDMI 2.0:n rajoituksen ujuttamalla metadatan Infoframe-datan joukkoon tavalla, jonka HDMI 2.0 sallii. Ratkaisun ansiosta HDR10+ tulee päivityksenä moniin viime vuoden tv-malleihin, sekä ainakin yhteen viime vuonna julkaistuun UHD Blu-ray -soittimeen. 2016-malleihin HDR10+:aa ei ole tulossa.

Nannaa pelaavalle kansanosalle

Suurin osa uuden malliston televisioista hyväksyy 120 fps -kuvaa ”2K”-tarkkuudella. Epäselväksi jäi tarkoittaako Samsung ”2K”:lla HD-tarkkuutta vai jotain muuta. Monissa malleissa on myös ns. Auto Game Mode -toiminto, joka tunnistaa pelikonsolista tulevan kuvan ja kytkee TV:n automaattisesti lyhyempään vasteaikaan pystyvään pelitilaan. Samsungin mukaan ”input lag” on saatu nipistettyä viimevuotisesta 20,2 millisekunnista 15,9 millisekuntiin 1080p-kuvalla.

VRR on herkullinen ominaisuus niille, jotka mielivät käyttää televisiota pelinäyttönä. Variable Refresh Rate -tilassa televisio tahdistuu pelikonsolin tai PC:n näytönohjaimeen, ja piirtää ruudut sitä mukaa kuin näytönohjain ehtii niitä tuottaa. Tekniikka vähentää liikesumeutta, lyhentää vasteaikaa ja tekee revenneistä (= kun seuraavaa ruutua aletaan piirtää edellisen ollessa vielä kesken) ruuduista historiaa. VRR on yksi HDMI 2.1 -standardin uusista ominaisuuksista.

Samsungin toteuttama VRR ei kuitenkaan ole nimestään huolimatta HDMI 2.1 -standardin VRR, vaikka toimiikin käytännössä samalla tavalla. Kärsivällisen tivaamisen seurauksena selvisi, että kyseessä on AMD:n kehittämä FreeSync. Näin ollen Samsungin uudet televisiot MU6000-sarjasta ylöspäin tukevat FreeSynciä Xbox One S/X-pelikonsolien ja joidenkin AMD-näytönohjainten kanssa. PlayStation 4:ssä on myös AMD:n valmistama näytönohjain, mutta PS4 ei ilmeisesti tue FreeSynciä, ainakaan vielä. Samsungin edustaja ei osannut lonkalta sanoa onko televisioiden FreeSync versiota 1 vai 2.

Artikkelit, Uutiset

Samsungin 2018 TV-mallisto

Kommentoi

Samsung esitteli kuluvan vuoden tv-mallistonsa tänään New Yorkissa. Pressitiedotteen mukaan mallistossa painotetaan kuvanlaatua, tyyliä ja Smart-ominaisuuksia.

Kuvanlaadulliset kehitysaskeleet liittyvät uudenlaiseen QLED-paneelirakenteeseen. Lippulaivamallissa on FALD-taustavalaistus, joka puuttui täysin viime vuoden QLED-mallistosta. Taustavalaistuksen tarkkuutta on parannettu ns. ”carbon mesh” -elementillä. Samsungin mukaan myös katselukulma on viime vuoden malleja leveämpi, ja Quantum Dot -teknologia tuottaa nyt 5 prosenttia puhtaammat värit. Valmistajan mukaan se on myös onnistunut vähentämään nestekiteiden valovuotoa 40 prosentilla.

Uusi Ambient Mode -ominaisuus lataa ruudulle esim. taidetta, uutisotsikoita ja säätietoja television ollessa valmiustilassa. Tv osaa myös sulautua ympäristöönsä, jos sille annetaan vaikkapa kännykällä napattu valokuva huoneen seinästä; televisio käyttää valokuvaa Ambient Moden taustakuvana.

Q7F esittelee Ambient Modea

Samsung esitteli viime vuonna parin millimetrin paksuisen välijohdon, jolla kuva ja ääni siirtyvät ulkoisesta liitäntäyksiköstä ruudulle. Tänä vuonna välijohto on hieman paksumpi, läpinäkyvä ja AV-datan lisäksi siinä kulkee nyt myös virta. Uusi välijohto on käytössä Q9- ja Q7-malleissa.

4K UltraHD HDR -mallisto

NU7105 (49/55/65/75 tuumaa) on Tizen-käyttöjärjestelmällä varustettu Smart TV UHD-tarkkuuden suoralla paneelilla. Televisio toistaa HDR-laajasävykuvaa HDR10-, HLG- ja HDR10+ -formaateissa. Tv tulee saataville myös käyrällä paneelilla, mallinumerolla NU7305 (49/55/65 tuumaa).

NU7405 (49/55/65/75 tuumaa) eroaa 7105-mallista laajemman väriavaruuden toistolla ja sisäänrakennetulla Bluetooth-yhteydellä. 7405-mallissa on myös satelliittiviritin ja tv-ohjelmien tallennusmahdollisuus USB-liitäntään kytketylle massamuistille. NU7405 tulee suoralla paneelilla; NU7505 (49/55/65 tuumaa) on sama televisio käyrällä paneelilla.

NU7405

NU8005 (suora paneeli, 49/55/65/75/82) ja NU8505 (käyrä paneeli, 55/65) edustavat valmistajan Premium UHD -sarjaa. Paneelin virkistystaajuus on suurempi ja tarjoaa paremman liikeresoluution. Paneeli on taustavalaistu ja sen katselukulma on 7105- ja 7405-malleja laajempi. NU8000-sarjan televisiot tunnistavat pelikonsolit automaattisesti ja valitsevat viiveettömimmän kuvatilan. NU8000-sarjasta lähtien televisiot sisältävät tuplavirittimen ja neljä HDMI-tuloa kolmen sijaan.

Q7F (55/65/75 tuumaa) on toisen sukupolven QLED-televisio. Sen ominaisuuksia ovat 1500 nitin kirkkaus, viimevuotista laajempi katselukulma, Ambient Mode ja läpinäkyvä One Invisible Connection -välijohto. Paneeli valaistaan reunaledein.

65-tuumainen Q7F

Q8F (suora paneeli, 55/65) ja Q8C (käyrä paneeli, 55/65) ovat Euroopassa reunaledejä, mutta Yhdysvalloissa taustavalaistuja. Pressitiedotteen perusteella eurooppalaisten Q7- ja Q8-mallien erot ovat lähinnä kosmeettisia.

Q8C käyrällä paneelilla

Q9FN (55/65/75) on malliston lippulaiva. Suoran paneelin valaistuksesta huolehtii FALD-taustavalaistus, joka tuottaa 2000 nitin kirkkauden. Tv:n äänentoisto koostuu 60 watin vahvistimesta ja kuudesta kaiuttimesta.

Malliston lippulaiva, Q9FN

Samsung ei ole vielä julkistanut uuden malliston hintoja Suomessa. Yhdysvalloissa 65-tuumaisen Q9FN:n suositushinnaksi on ilmoitettu 3800 dollaria, mutta kyseessä saattaa olla erilainen televisio kuin Euroopassa, joten johtopäätöksiä ei kannattane vielä tuosta vetää.

Samsung esitteli myös uuden Ultra-Large Screen TV -konseptin, jossa suurta kuvaa hajalavia kuluttajia houkutellaan 75-tuumaisilla ja sitäkin isommilla kokoluokilla. NU8005-, Q7FN- ja Q9F -mallit tulevat myyntiin vähintään 75-tuumaisina. Samsung esitteli tilaisuudessaan myös ensimmäisen kuluttajille suunnatun MicroLED-television. Moduleista koostuva televisio tulee aluksi myyntiin 146-tuumaisena. MicroLED-tekniikka ei enää tarvitse värisuodatinta ja taustavaloa, vaan jokainen pikseli on itsevalaiseva. Samsung ilmoitti television kirkkaudeksi jopa 2000 nittiä, ja ylisti teknologiaansa pitkäikäiseksi, kirkkaaksi ja energiatehokkaaksi. Edulliseksi sitä ei väitetty. 🙂

All images © 2018 Samsung, used with permission

Artikkelit, Uutiset

Philipsin ensimmäinen vuosipuolisko

Kommentoi

Philips esitteli kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla ilmestyviä televisioitaan kylmänharmaassa Amsterdamissa.

Tilaisuuden pääosassa olivat kolme uutta OLED-mallia: 803, 873 ja 973. 873 on käytännössä viimevuotisen 9002:n 65-tuumainen versio. 973:n (65″) mukana tulee seinä- ja pöytäasennukseen sopiva kangaspäällysteinen ’soundbase’, joka sisältää kuusi kaiutinta. Television takapaneelissa on lisäksi bassokaiutin. Vuoden toisella neljänneksellä ilmestyvä 803 (55″ ja 65″) edustaa uutta minimalistista muotoilua, jonka tunnistaa mm. hieman poikkeuksellisesta jalustaratkaisusta.

OLED 973 ja soundbase seinällä. Kuva © 2018 TP Vision, used with permission

 

Soundbase lähikuvassa. Kuva © 2018 TP Vision, used with permission

 

Mallit ovat suorituskyvyltään identtisiä, erojen rajoittuessa televisioiden muotoiluun ja äänentoistoon. Kolmikolle yhteisiä ominaisuuksia ovat mm. Ambilight kolmella sivulla, Philipsin ilmoittama 900 nitin kirkkaus, Android M -käyttöjärjestelmä, puheohjattava Google Assistant, viime vuodesta jatkokehitetty P5-kuvaprosessori sekä tuki HDR10/HDR10+/HLG-kuvaformaateille. Philipsin edustajan mukaan ilmainen käyttölisenssi painoi vaakakupissa sen verran paljon, että yhtiö valitsi HDR10+:n Dolby Visionin sijaan.

OLED 873. Kuva © 2018 TP Vision, used with permission

 

OLED 803:n jalustaratkaisu. Kuva © 2018 TP Vision, used with permission

LED/LCD-mallisto mullistuu. Philips heitti kvanttitäplät romukoppaan: uusissa lippulaivamalleissa 8303 ja 8503 on Quantum Dot -kuorrutetun VA-paneelin tilalla NanoCell-tekniikkaa hyödyntävä IPS-paneeli, joka on ilmeisesti lähtöisin LG:ltä. Paneelin valaistus tapahtuu reunaledeillä, ja mallien kirkkaudeksi ilmoitettiin 400 nittiä. Tuetuiksi HDR-formaateiksi listattiin HDR10, HDR10+ ja HLG. Philips kertoi IPS-paneelin kattavan 90 prosenttia P3-väriavaruudesta, ja tarjoavan leveämmän katselukulman kuin viimevuotinen Quantum Dot -malli.

Joissakin malleissa on mukana minimalistinen kaukosäädin lähinnä puheohjausta varten.

Malleissa 7503 ja 7803 on myös reunaledit, mutta paneelina tavallinen VA. Kirkkaudeksi ilmoitettiin 400 nittiä ja tuettujen HDR-formaattien listalla ovat vain HDR10 ja HLG. Sama pätee 7300-sarjaan, jossa reunaledit on korvattu taustaledeillä, kirkkauden pienentyessä 350 nittiin.

Google Assistantin avulla Philips Hue -lamppuja ja Nest-termostaattia voi ohjata puhekomennoilla.

NanoCell IPS -paneelin ohella Philipsin LED/LCD-malliston merkittävin uudistus on maailmalla kehuja keränneen P5-kuvaprosessorin ilmaantuminen kaikkiin malleihin 7300-sarjasta lähtien. Lisäksi 6500-sarjasta lähtien kaikissa televisioissa on Ambilight kolmella sivulla.

Uuden malliston hintoja ei ole vielä julkistettu.

Artikkelit, Uutiset

Philipsin uusi TV-mallisto

Kommentoi

Philips esitteli Madridissa uuden televisiomallistonsa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Tuosta voi aivan oikein päätellä, että vuoden jälkimmäisellä puoliskolla julkaistaan lisää uusia malleja.

Philips maksoi lentoni ja hotellini, ja kutsui minut tutustumaan uusiin malleihin. Tuliaisina reissulta toin liudan valokuvia, pari lehdistötiedotetta ja keskieurooppalaisen version äkäisestä noroviruksesta… jep, nämä reissut eivät ole aina järin hohdokkaita.

Ambilightin mallia parilla 7000-sarjalaisella.

Ensin lyhyesti Philipsin tärkeimmät uudet kuulumiset:

  • Uusi P5-prosessori
  • Android M -käyttöjärjestelmä ja sen mahdollistama HDR-tuki Netflix-sovelluksessa
  • Tuki HLG:lle, BBC:n ja NHK:n kehittämälle HDR-formaatille
  • Uusi OLED-malli, 55POS9002
  • Uusi LCD/LED-lippulaivamalli 7502
  • Quantum Dot -teknologiaan perustuva malli työn alla

Uusi P5-kuvaprosessori

P5-kuvaprosessori on ollut työn alla useamman vuoden, ja on Philipsin (eli TP Visionin) omaa tuotantoa. Aiemmissa malleissa kuvan prosessointi on tehty kolmella piirillä, jotka P5 nyt korvaa. Osa aiempien piirien ominaisuuksista on siirretty sellaisenaan P5:een, mutta se sisältää myös täysin uusia ominaisuuksia. Lisäksi osa vanhasta prosessoinnista on korvattu kehittyneemmällä versiolla.

Uusia ominaisuuksia ovat mm. edistyneempi kohinanpoisto, yksityiskohtien korostus, paikallisen kontrastin korostus ja HLG-tuki. P5-prosessorin käytännön kyvyistä ei saanut tilaisuudessa minkäänmoista käsitystä, joten sen arviointi saa jäädä odottamaan testitelevision saapumista. Philipsillä on perinteisesti ollut huippuluokan osaamista kuvaprosessoinnin saralla, joten P5 saattaa hyvinkin olla ns. kova luu.

Kuvan viisi osa-aluetta, joiden käsittelyyn P5 hakee parannusta.

Android M ja Netflix HDR

Philips on jo alkanut päivittää 2016-mallistonsa televisioihin Android M -käyttöjärjestelmän. Uusissa malleissa Android M tulee vakiona. Käyttiksen M-versio sisältää tarvittavat palikat HDR-kuvan toistamiseen suoratoistosovelluksissa, joten kuluttajat pääsevät sen myötä nauttimaan Netfilixin HDR-sisällöstä. YouTuben ja muiden sisältöpalveluiden HDR-sisällön toistaminen jäi tilaisuudessa kysymysmerkiksi, mutta päivitän tätä artikkelia lisätiedon valossa.

HLG, lähetystoimintaan suunniteltu HDR-formaatti

Philipsin edustajat olivat kovin tohkeissaan siitä, että useimmat uuden malliston HDR-televisiot tukevat tavallisen HDR10-formaatin lisäksi myös BBC:n ja NHK:n kehittämää HLG-formaattia. HLG on siitä veikeä, että HLG-muotoiset lähetykset ovat samanaikaisesti yhteensopivia tavallisten SDR-televisioiden ja HLG:tä tukevien HDR-televisioiden kanssa. Kanavan ei siis tarvitse lähettää ohjelmaa sekä SDR- että HDR-formaateissa, mikä söisi vähintään kaksinkertaisesti lähetyskaistaa.

HLG on saanut paljon tukijoita maailmalla, ja siitä tuleekin todennäköisesti suosituin HDR-formaatti lähetystoiminnassa. Suomessa kun ollaan, tuo ei vielä moneen vuoteen vaikuta mitenkään antenni- tai kaapelikanaviin, mutta HLG-muotoista HDR:ää saattaa sataa satelliitista hyvinkin pian.

Uusi OLED-malli 55POS9002

Philipsin edellinen OLED-televisio, 901F, on hädin tuskin ehtinyt Suomessa kauppoihin, kun Philips esittelee jo uuden OLED-mallin. 9002 ei Philipsin mukaan ole korvaava malli, vaan molemmat televisiot elävät mallistossa sulassa sovussa. Jotkut ulkomaalaiset arvostelusivustot ovat ylistäneet 901F:ää markkinoiden parhaaksi OLED-televisioksi, joten 9002:lta on lupa odottaa paljon.

9002:ssa on sama LG:n valmistama OLED-paneeli kuin 901F:ssä. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä myös LG:n 2017-malliston OLEDeissa on sama paneeli kuin viime vuoden malleissa. Erot viime vuoden malleihin ovat kuvan prosessoinnissa ja paneelia ohjaavassa elektroniikassa. LG on tänä vuonna rutistanut OLED-televisioistaan irti enemmän valotehoa, ja sama pätee Philipsiin: 9002:n kirkkaudeksi ilmoitetaan 750 nitiä, mikä on 100-150 nitiä enemmän kuin 901F:ssä.

9002:ssa on varsin mainioksi osoittautunut Ambilight kolmella sivulla. Siinä missä 901F:ssä on ruudun alla ohuehko soundbar, vastaa 9002:n äänentoistosta takapaneelissa sijaitseva Triple Ring -kaiutin. UHD Alliancen myöntämän UHD Premium -sertifikaatin saanut 9002 tulee näillä näkymiin kesällä myyntiin vain 55-tuumaisena. Hinnasta ei ole vielä tietoa.

LED-lippulaiva 7502

P5-prosessorilla varustettu 7502 tulee myyntiin 49-, 55- ja 65-tuumaisena. Käyttöjärjestelmänä on Android M ja televisiot tukevat sekä HDR10- että HLG-formaatteja. Kuvan kirkkaudeksi ilmoitetaan 400 nitiä, joten Philipsillä on vielä kirittävää mitä LED-televisioiden kirkkauteen tulee. Ambilight laajentaa ja rytmittää kuvan tapahtumia television kolmella sivulla. Äänentoisto hoituu ruudun alla nököttävän soundbarin ja takapaneelista löytyvän subwoofer-elementin voimin. 7502-mallien hintoja ei ole vielä vahvistettu.

Philips ottaa kvanttiaskeleen

Demopäivän viimeisessä sessiossa käytiin läpi P5-prosessorin ominaisuuksia, mutta tarkkasilmäisten toimittajien mielenkiinto siirtyi väistämättä tilan seinällä roikkuvaan prototyyppitelevisioon, jonka alla komeili teksti ”Quantum Dot”. Session vetäjä Danny Tack piti toimittajia pitkään jännityksessä, mutta paljasti lopulta Philipsin työstävän kvanttipisteitä hyödyntävää LED/LCD-televisiota, joka saattaa tulla myyntiin vielä tänä vuonna. Samsung on käyttänyt kvanttipisteitä SUHD-sarjan LCD-televisioissaan jo parin vuoden ajan; tänä vuonna teknologia tekee näyttävän paluun Samsungin QLED-mallistossa. Kvanttipisteillä saavutetaan suurempi valoteho, parempi väritoisto ja laajempi väripaletti. Kyseisen teknologian valjastaminen kertoo paljon Philipsin halusta kuroa kilpailijoidensa etumatkaa kiinni.

Artikkelit

Samsungin uusi TV-mallisto

Kommentoi

Samsung esitteli 2017-mallistoaan lehdistölle ja jälleenmyyjille Barcelonassa.

Jostain syystä meikäläinenkin sai kutsun tilaisuuteen. Tässä vaiheessa lienee paikallaan mainita, että Samsung maksoi lentoni ja hotellini, mikäli sillä nyt on mitään merkitystä.

Samsung oli vuokrannut Barcelonasta kookkaan konferenssirakennuksen, jonka se oli täyttänyt tänä vuonna myyntiin tulevilla tuotteillaan. Esillä oli televisioiden lisäksi äänentoistoa, pari uutta UHD Blu-ray -soitinta ja kodinkoneita pesukoneista jääkaappeihin.

QLED-televisioiden uusia hienouksia esiteltiin parissa presentaatiossa, joista ensimmäinen keskittyi teknisiin edistysaskeleihin ja jälkimmäinen puolestaan televisioiden Smart-ominaisuuksiin ja design-ratkaisuihin.

Tekniikkaan keskittyvä esitys oli harmillisen pintapuolinen, eikä kysymyksille saatika nörttitason keskustelulle ollut varattu aikaa likikään tarpeeksi. Presentaatiossa käytiin läpi uuden Quantum Dot -teknologian mahdollistamat kuvanlaadulliset parannukset, minkä jälkeen toimittajaryhmä tutustutettiin kyseisiä parannuksia käytännön tasolla esitteleviin demopisteisiin. Niistä useissa QLED-television vertailukohteeksi oli asennettu OLED-televisio.

Värivolyymi > väriavaruus

Esitys alleviivasi useaan otteeseen värivolyymia (engl. Color Volume) ja sen merkitystä etenkin HDR-kuvalle. Tähän mennessä televisioiden tavoittama väriavaruus on tyypillisesti mitattu ja esitetty arvosteluissa tavalla, joka ei kerro koko totuutta. Tutut kaksiulotteiset CIE-väriavaruuskolmiot esittävät värien sävyt ja saturaatiot, mutta eivät kirkkautta. Niinpä CIE-kolmio esittääkin vain horisontaalisen kaistaleen television koko värivolyymista tietyllä kirkkaustasolla mitattuna. Alla Sonyn tuottama havainnekuva asiasta:

Kaavion pohjalla näkyy kaksiulotteinen CIE-väriavaruuskolmio. Y-pystyakseli esittää kirkkautta, yksikkönään candela/nit. Kaavio on hieman hämäävä, sillä se yltää 10 000 nitiin saakka; tämän vuoden HDR TV:t yltävät parhaimmillaan n. 2 000 nitin kirkkauteen. Oli miten oli, Samsungin viime vuodesta edelleen kehittämän Quantum Dot -tekniikan ansiosta QLED-televisiot pystyvät tuottamaan lähes täyden DCI-P3-väriavaruuden myös hyvin kirkkailla värisävyillä. OLED-televisiot, samoin kuin aiemmat LED/LCD-televisiot, eivät moiseen kykene, kertoi Samsung. Värivolyymien eroja esiteltiin tällaisella demopisteellä:

© 2017 Samsung, used with permission

Pikkuruuduissa näkyvät graafit ovat kolmiulotteisia mallinnuksia näyttötekniikoiden mitatuista värivolyymeista. Suositun CalMAN-kalibrointiohjelmiston keväämmällä julkaistava versio tulee sisältämään värivolyymin mittauksen, joten moisia graafeja tulette vastaisuudessa näkemään tälläkin sivustolla.

Samsung esitteli myös uuden Vcrc-termin, jonka se toivoo yleistyvän alalla. Lyhenne tulee sanoista ”Volume Color Reproduction Capability”, ja sen tarkoitus on esittää prosenttilukuna kuinka suuren värivolyymin televisio pystyy tuottamaan.

Laajempi katselukulma

Toinen merkittävä parannus koskee katselukulmaa. LCD-teknologian perinteinen ongelma on ollut se, että katselukulman kasvaessa kuvan kontrasti ja värien kylläisyys kärsivät. QLED-televisioissa käytetään uudenlaista pikselirakennetta, jolla ongelmaa on pyritty minimoimaan. Pikaisesta arvioinnista jäi vaikutelma, että Samsung on onnistunut tässä erinomaisesti. Mainittakoon samalla, että lähietäisyydeltä televisiota katsoessa uuden pikselirakenteen luoma tekstuuri pisti silmään etenkin kuvan kirkkaissa alueissa.

Kontrasti

OLED-teknologia yltää tunnetusti äärettömään kontrastiin, koska jokaisen pikselin voi täysin sammuttaa erikseen ja luoda siten täydellistä pikimustaa. Taustavalaistu LCD ei pysty kilpailemaan OLEDin kanssa kontrastin suhteen. Samsungin mukaan se on onnistunut kohentamaan QLED-televisioiden kontrastia vähentämällä heijastuksia ja parantamalla Quantum Dot -teknologian valonläpäisyä.

© 2017 Samsung, used with permission

Kirkkaasti valaistussa tilassa oli vaikea saada selkeää käsitystä QLED-televisioiden kontrastista tai mustan tasosta. Kontrastia esittelevä demopistekin oli sen verran kehnosti suunniteltu, ettei siitä tullut juuri hullua hurskaammaksi. Esittelyhallin puolella kuikuilin tovin 55-tuumaista Q8-mallia, jossa pyörivä kuvamateriaali sisälsi tuhdit mustat palkit. Q7- ja Q8-mallien taustavalo sijaitsee vain television alareunassa, joten yritin seurata olisiko kuvan kirkkauden vaihteluilla vaikutusta alempaan mustaan palkkiin. Ylä- ja alapalkit pysyivät identtisinä ja kiitettävän mustina, mutta järin tieteelliseksi koetta ei voi väittää, kiitos hallin kirkkaan valaistuksen.

Taustavalosta puheen ollen, QLED-malliston lippulaiva Q9 on sekin reunavalaistu, mutta ledit ovat television vasemmassa ja oikeassa reunassa, eivät ylä- ja/tai alareunassa. On hieman omituista, että edes lippulaivamallin taustavaloratkaisu ei ole Full Array Local Dimming (FALD), sillä kokemukseni mukaan vaikuttavan/vakuuttavan HDR-kuvan tuottaminen on reunaledeillä erinomaisen vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Tilaisuudessa oli mahdotonta arvioida QLED-sarjan reunaleditoteutuksen tehokkuutta HDR-kuvalla, joten lopullinen ”tuomio” saa jäädä odottamaan jahka Samsung toimittaa QLED-television testattavakseni.

Dynaaminen metadata

Kaikki Euroopassa myytävät HDR-televisiot tukevat Ultra HD Blu-ray -levyillä käytettävää HDR 10 -formaattia. HDR-formaatteja on kuitenkin ilmaantunut kuin sieniä sateella, mikä ei takuulla ilahduta kuluttajia. Dolbyn kehittämä Dolby Vision kehitettiin alunperin teatterikäyttöön, mutta se löysi sittemmin tiensä suoratoistopalveluihin (esim. Netflix) ja tänä vuonna sitä tullaan näkemään myös UHD Blu-ray -kiekoilla.

Dolby Vision on pykälää kehittyneempi HDR-formaatti kuin HDR 10. Siinä missä HDR 10:n metadata on staattinen, eli se kertoo elokuvan kirkkaustiedot televisiolle kerran elokuvan alussa, on Dolby Visionin metadata dynaamista ja muuttuu jatkuvasti kuvasisällön mukaan. Dynaamisen metadatan ansiosta HDR-televisio pystyy säätämään itseään elokuvan aikana ja esittämään siten parempaa HDR-kuvaa kuin staattisen metadatan avulla.

Samsung ei ole lisensoinut Dolby Visionia. Syitä voi vain arvailla; veikkaan taustalla olevan lisenssimaksujen suuruus, mutta jotain merkitystä lienee silläkin, että Samsungin verivihollinen LG on tukenut Dolby Visionia televisioissaan jo viime vuodesta lähtien. Olipa syy mikä tahansa, Samsung on kehittänyt oman versionsa dynaamisen metadatan toteutuksesta ja julkaissut sen ilmaiseksi koko alan käyttöön. Standardeja hallinnoiva SMPTE tykästyi Samsungin ehdotukseen siinä määrin, että ratifioi sen osaksi SMPTE 2094 -standardia. Tilaisuudessa kävi ilmi, että QLED-televisioiden HDMI on versiota 2.0b, jonka väitettiin tukevan dynaamista metadataa.

© 2017 Samsung, used with permission

Älyä ja muotoilua

Pressikierros päättyi uusien televisioiden Smart-ominaisuuksia ja muotoilua käsittelevään presentaatioon. Samsung luottaa edelleen Tizen-käyttöjärjestelmäänsä, jonka käyttöliittymä ei ole kokenut järin merkittäviä muutoksia viime vuodesta. Uudet televisiot tunnistavat viime vuoden malleja suuremman määrän niihin kytkettyjä laitteita, joita voi sitten ohjata television kaukosäätimellä. Samsung esitteli myös entistä kehittyneempää ääniohjausta, jolla voi komentaa television ohella siihen kytkettyjä laitteita.

© 2017 Samsung, used with permission

Muotoilupuolella yhtiöllä oli esitellä kaksi uutta jalustaa, fiksu seinäkiinnitysteline sekä varmasti kiitosta saava konsti kaapeliviidakon karsimiseen. Samsungin monivuotinen ratkaisu on ollut siirtää HDMI- ja muut liitännät ulkoiseen boksiin, joka kytketään televisioon sormen paksuisella kaapelilla. Tämän vuoden malleissa paksu kaapeli on korvattu ohuella optisella johdolla, jonka voi vaikka maalata haluamansa väriseksi.

Television virta ei kuitenkaan kulje optista johtoa pitkin, vaan virtakaapeli täytyy edelleen vetää erikseen.

QLED-televisioiden mukana tulee veikeä tötterön näköinen pöytäteline. Erikseen myytävä vaihtoehto on kolmijalkainen Studio-teline, joka ei ainakaan minun silmääni miellyttänyt. Televisiosta lähtevät johdot voi viedä siististi telineiden läpi. Muutaman kympin hintainen ”No-gap”-seinäteline mahdollistaa paitsi television asentamisen aivan seinään kiinni, myös sen asennon korjaamisen asennuksen jälkeen. Ei siis hätää, vaikka ruuvinreiät eivät osuisikaan ihan kohdalleen.

Mallisto, saatavuus ja hinnat

Samsungin 2017 UHDTV -mallisto koostuu kolmesta sarjasta. ”UHD TV”-sarja sisältää sekä käyrällä että suoralla paneelilla varustettuja malleja lähtien 40-tuumaisesta aina 75-tuumaiseen MU6100-malliin saakka. Sarjan televisiot ovat HDR-yhteensopivia 8-bittisellä paneelilla.

”Premium UHD TV” -sarja tarjoaa aidompaa HDR:ää 10-bittisellä paneelilla ja 1000 nitin kirkkaudella. Sarjan televisioilla on UHD Alliancen myöntämä Ultra HD Premium -sertifikaatti.

QLED-sarjan Q7-mallia saa sekä suoralla (”7F”) että käyrällä (”7C”) paneelilla. Q8-mallit ovat kaikki käyrällä paneelilla. Lippulaivamalli Q9 on saatavana vain suoralla paneelilla. 65-tuumainen Q9 yltää 2 000 nitin kirkkauteen, muiden mallien tuottaessa 1 500 nitin kirkkauden.

QLED-televisioiden odotetaan saapuvan myyntiin maaliskuussa. Alla nyt tiedossa olevat suositushinnat:

Q7

  • 55Q7F: 2 599 €
  • 55Q7C: 2 799 €
  • 65Q7F: 3 599 €
  • 65Q7C: 3 799 €

Q8

  • 55Q8: 3 299 €
  • 65Q8: 4 299 €

Q9

  • 65Q9: 5 599 €
Artikkelit, Uutiset

BenQ W11000 4K DLP. Pukinkonttiin?

Kommentoi

BenQ kutsui minut Osloon tutustumaan 4K DLP -videoprojektoriinsa. Ensimmäisen kuluttajaprojektoreihin suunnitellun 4K DLP -piirin ympärille rakennettu W11000 tulee kauppoihin joulun alla hieman yli 6 000 euron hintaisena.

Tapahtuma järjestettiin projektoreihin ja valkokankaisiin erikoistuneen AVshopin tiloissa jonkin matkaa Oslon ulkopuolella. AVshopilla on mm. JVC:n ja Sonyn edustus Norjassa. Yritys on myös suunnitellut oman ääntä läpäisevän Dreamscreen-valkokankaansa, joka on saanut maailmalla varauksetonta ylistystä. AVshopin tiloihin on rakennettu kolme ylellistä kotiteatterihuonetta, joista isoimmassa on Dolby Atmos -äänentoisto ja 330 cm leveä Dreamscreen-kangas. Kankaan taakse sijoitettujen kaiuttimien hyödyt havaitsi projektoridemon aikana niin esimerkillisesti, että aloin pohtia oman teatterini remonttia. Kankaan hinta loksautti leuan: 2 x 4,5 metrin kokoinen kaistale (ilman kehystä) maksaa 12 999 Norjan kruunua, eli vain n. 1 400 euroa.

firstsinglechipthx

BenQ:n Euroopan projektorimallistosta vastaava Glen Lin veti tiiviin esityksen, jossa käytiin nopeasti läpi W11000-mallin merkittävimmät ominaisuudet. Pääosassa oli tietenkin uuden DLP-piirin mahdollistama 4K-tarkkuus. Jos ihan tarkkoja (hah) ollaan, W11000 on Ultra HD -projektori; sen tarkkuus on 3840 x 2160, eikä suinkaan 4K:n tarkoittama 4096 x 2160.

Useimmissa elokuvateatterien 4K-projektoreissa käytetään myös Texas Instrumentsin DLP-piirejä, mutta ne ovat fyysiseltä kooltaan selvästi suurempia. Kahdeksan miljoonan peilin änkeäminen kooltaan yli puolet pienempään kuluttajaprojektorien DLP-piiriin osoittautui tässä maailmanhistorian vaiheessa liian vaativaksi tempuksi, joten Texas Instruments ratkaisi ongelman JVC:n ja Epsonin pseudo-4K-projektoreista tutulla konstilla: kennon/piirin pikselit tuplataan piirtämällä kuva kankaalle kaksi kertaa yhden ruudun aikana.

Xtended Pixel Resolution

TI käyttää teknologiasta nimeä XPR. DLP-piirillä on hieman yli 4 miljoonaa mikropeiliä, joilla piirretään ensin puolet 4K-kuvan kahdeksasta miljoonasta kuvapisteestä. DLP-piirin ja projektorin linssin välissä on moottoroitu peili. Kun kuvapisteiden ensimmäinen satsi on piirretty, muuttaa peili asentoaan toista piirtokertaa varten, jolloin kuvapisteiden jälkimmäinen satsi piirtyy kankaalle eri kohtaan kuin ensimmäinen. Kaikki tämä tapahtuu yhden ruudun aikana, jolloin kankaalle piirtyy käytännössä 2 x 4 miljoonaa pikseliä. Demon aikana kuvassa ei esiintynyt mitään negatiivista, mikä olisi kielinyt XPR-teknologiasta.

w11000_regular_left45_w1680
W11000:n ulkonäössä ei ole juuri valittamista.

Projektoria demottiin ensin X-Men: Days of Future Past Ultra HD Blu-raylla, mikä oli kertakaikkisen huono valinta demolevyksi. Elokuva on nimittäin masteroitu 2K-tarkkuudessa, joten Ultra HD Blu-rayn kuva on luotu skaalaamalla 2K-lähteestä; ero tarkkuudessa tavalliseen Blu-ray-julkaisuun verrattuna on häviävän pieni. Ehdotin demolevyksi aiemmin levypinkasta bongaamaani The Revenant UHD Blu-rayta, joka lienee yhä ainoa aitoa UHD-kuvaa sisältävä julkaisu. The Revenant ei ole väripalettinsa puolesta sitä parasta demomatskua, mutta se esitteli erinomaisesti W11000:n tarkkuutta ja terävyyttä. 4K:ta varten suunniteltu optiikka piirsi kankaan kulmasta kulmaan partaveitsenterävää kuvaa, jossa ei esiintynyt haritusta tai pehmeyttä reunoja lähestyttäessä.

Tarkkuuden jälkeen huomioni kiinnittyi kuvan kontrastiin. Esitteen mukaan W11000:n dynaaminen on/off-kontrasti on 50 000:1. Demon aikana dynaaminen iiris ei ollut päällä, ja projektorin natiivi 2 000:1 on/off-kontrasti näkyi kovin harmaana pohjamustana. Etenkin yökohtauksissa kuva näytti kovin pliisulta ja harmaalta. Kirkkaissa ja kontrastirikkaissa kohtauksissa W11000 oli parhaimmillaan, kiitos DLP-teknologialle ominaisen hyvän ANSI-kontrastin ja projektorin suuren valotehon, joksi valmistaja ilmoittaa 2 200 lumenia. Kiintoisana detaljina mainittakoon, että BenQ:n edustajan mukaan THX:n asettama minimivaatimus on/off-kontrastille on vain 1 500:1. THX:stä puhuttaessa kävi myös ilmi, että tehtaalla esisäädetyn THX-kuvatilan asetuksia ei ole lukittu. Hyvä uutinen kalibroijille, siis.

w11000_special_lens-shift_w1200
Linssi siirtyy mekaanisilla säätimillä manuaalisesti. CinematicColor ja CinemaMaster ovat BenQ:n omia termejä.

Yksipiirisen DLP-projektorin yhteydessä on pakko edelleen puhua sateenkaarista. W11000:n kuva oli niistä kiitettävän vapaa, enkä kokenut demon aikana silmien rasitusta. Sateenkaaria näki halutessaan liikuttamalla silmiä nopeasti sivusuunnassa, mutta normaalissa katselussa sateenkaaret olivat varsin harvinaisia. Esitteen mukaan projektorissa käytetty väripyörä on kuusilohkoinen RGBRGB, joka toimii 6x-nopeudella 50 hertsin kuvalla ja 4x-nopeudella 60 hertsin kuvalla. 24p-kuvaa toistettaessa väripyörän nopeus on 5x, kertoi tilaisuudessa ollut BenQ:n taiwanilainen insinööri.

Väripyörä on todennäköisesti sama kuin BenQ:n aiemmassa W2000-projektorissa, joka lähtee W11000:n tavoin tehtaalta valmiiksi Rec.709-standardiin kalibroituna. Tästä päästään aasinsillalla W11000:n puutteisiin, joista ensimmäisenä nostan esiin kapean väriavaruuden.

Puutteita

Mikä on luonnollisin ja laadukkain valinta kuvalähteeksi, kun halutaan katsella 4K-kuvaa videoprojektorilla? Ultra HD Blu-ray, tietenkin. UHD-kiekkojen kuva on masteroitu Rec.2020-väriavaruuteen, josta tosin käytetään tällä hetkellä vain DCI P3 -väriavaruuden kokoista aluetta. P3 on kuitenkin laajempi väriavaruus kuin HD-kuvan väriavaruutena tunnettu Rec.709. Glen Linin mukaan P3-väriavaruuden mahdollistava värisuodin olisi tiputtanut projektorin valotehon alle puoleen, eikä moista kompromissia haluttu tehdä. W11000 tukee kuitenkin 10-bittistä värisyvyyttä, joka on käytössä myös UHD-kiekoilla.

Toinen UHD-kiekkoihin liittyvä ja W11000:sta puuttuva ominaisuus on HDR. On ainakin jollain tasolla perusteltua väittää HDR:n olevan 4K-tarkkuutta merkittävämpi uudistus, ja sen puuttumista voi äkkiseltään pitää isona miinuksena. Ja näin olisikin, jos nyt olisi kyse 4K-televisiosta. Projektorien kohdalla tilanne on toinen, sillä näköpiirissä ei ole ainuttakaan kotikäyttöön tehtyä projektoria, jonka valoteho riittäisi aidosti pätevän HDR-kuvan esittämiseen.

W11000 ei tue 3D:tä, mikä oli minulle henkilökohtaisesti suuri pettymys. Aiemmin testaamani ja hinta-laatusuhteeltaan erinomaiseksi kehumani W2000 tuotti kerrassaan mainiota 3D-kuvaa, enkä odottanut W11000:ltä yhtään sen vähempää. Demon jälkeen tenttasin BenQ:n kaksikkoa 3D:n puutteesta ja syylliseksi paljastui uutta DLP-piiriä ohjaava piirisarja, jonka suorituskyky ei riitä 3D:hen. Ehkä seuraavassa mallissa sitten…?

Laajempi zoom ja linssinsiirto

BenQ:n pikkuprojektorit kuten W2000 ovat olleet kovin vaativia asennuksensa suhteen, kiitos lyhyen zoomin ja linssinsiirron. W11000 petraa molemmissa selvästi. Linssiä voi siirtää pystysuunnassa 65 prosenttia kuvan korkeudesta ja vaakasuunnassa 27 prosenttia. Zoomiksi ilmoitetaan 1,5:1 ja heittosuhteeksi 1,37 – 2,06.

projdistancechart_w11000

screensizedistance

Lamppu on 240 watin Philips mallia E22.7. Valmistaja ilmoittaa sen käyttöiäksi 3 000 tuntia Normal-tilassa ja 4 000 tuntia Eco-tilassa. Projektorissa on lisäksi ns. Smart Eco -tila, jolla lampun pitäisi kestää 6 000 tuntia. W11000:n ulkomitat ovat 470,7 x 224,9 x 564,7 mm (L x K x S) ja painoa sillä on 14,8 kiloa. Käyntiääneksi BenQ kertoo 26 dBA Normal-tilassa ja 23 dBA Eco-tilassa. Virrankulutus on 353 wattia Normal- ja 290 wattia Eco-tilassa.

Mainittakoon vielä lopuksi, että W11000 tukee anamorfista linssiä, mutta epäselväksi jäi kelpaako projektorille vain BenQ:n oma linssi.

Artikkelit, Uutiset

Sonyn uudet PS4-pelikonsolit

Kommentoi

New Yorkissa järjestetty PlayStation Meeting 2016 -tapahtuma päättyi hetki sitten.

Sony julkaisee tänä vuonna kaksi uutta versiota PS4-pelikonsolistaan. Nykyistä pienikokoisempi, mutta samoilla ominaisuuksilla varustettu uusi PS4 (ns. ”PS4 Slim”) ilmestyy syyskuun 15. päivänä. Sen hinnaksi Euroopassa ilmoitettiin 299 euroa.

Noin kaksi kertaa tehokkaammalla GPU:lla, hieman nopeammalla keskussuorittimella ja teratavun kokoisella kiintolevyllä varustettu PS4 Pro (eli huhuttu ”PS4 Neo”) tulee myyntiin 10. marraskuuta. Sen eurohinnaksi ilmoitettiin 399 euroa.

ps4_ps4pro_reldates_prices_192

PS4:n suunnittelija Mark Cerny puhui pitkään PS4 Pron uusista ominaisuuksista, painottaen 4K:ta ja HDR:ää. Oli varsin hupaisaa seurata Cernyn kiertelyä ja kaartelua 4K-tarkkuudesta puhuessaan. Hän käytti kosolti aikaa ja sanoja myöntäessään hyvin epäsuorasti, että PS4 Pro ei renderöi pelejä 4K-tarkkuudella, vaan lisätehoa käytetään karkeammassa resoluutiossa renderöidyn grafiikan skaalaamiseen 4K-tarkkuuteen. Kyse on siis samantyyppisestä skaalaamisesta mitä 4K-televisiot tekevät toistaessaan esimerkiksi Blu-ray-levyltä tulevaa 1080-tarkkuuden kuvaa. Lopputulos tosin näyttänee paremmalta, kun skaalausprosessi tehdään PS4 Pron toimesta television sijaan.

Sony Interactive Entertainmentin Andrew House tipautti pommin julistaessaan, että kaikkiin PS4-konsoleihin tulee HDR-tuki softapäivityksellä. Pöytäsoittimien ja televisioiden kohdalla HDR vaatii HDMI 2.0a -liitännän, mutta alkuperäisen PS4:n HDMI on versiota 1.4. HDR-tuen lisääminen on siitä huolimatta mahdollista, koska PS4:n HDMI-lähtöä voidaan muokata ohjelmallisesti. Käytännössä kuvadatan ohessa kulkevaan metadataan ujutetaan lennossa HDR-metadatan bitit, minkä jälkeen televisiot tunnistavat kuvan HDR-muotoiseksi.

all-ps4-hdr_192

Tapahtuman ikävin yllätys oli se, että pitkään ja vahvasti huhutusta Ultra HD Blu-ray -asemasta ei puhuttu lainkaan. Engadgetin raportin mukaan sen toimittajat kysyivät tapahtuman jälkeen Sonylta nimenomaan UHD Blu-ray -aseman kohtalosta, ja Sonyn edustajat vahvistivat, että sellaista ei PS4 Prossa ole. Näin siitäkin huolimatta, että erään toimittajan Twitter-viestin mukaan Blu-ray Disc Associationin edustajat antoivat vielä viikko sitten ymmärtää, että PS4 Prossa on UHD Blu-ray -asema. On suorastaan hämmästyttävää, että perinteisesti Blu-rayta vahvasti tukenut Sony jätti UHD Blu-ray -formaatin Microsoftin leikkikentäksi mitä pelikonsoleihin tulee.

Ehkä UHD Blu-ray -aseman puuttumista paikatakseen House painotti PS4 Pron osaavan toistaa 4K HDR -videota. PS4 Prolle julkaistaan uusi Netflix-sovellus, jolla voi toistaa Netflixin 4K HDR -sisältöä. Housen mukaan Netflixissä on vuoden loppuun mennessä 600 tuntia 4K-sisältöä. HDR-sisältöä on reilusti vähemmän, mutta sitä House ei huomannut mainita. House nosti esiin YouTuben mittavan 4K-tarjonnan, tosin kertomatta millaista valtaosa siitä on, ja kehui PS4 Pron uutta YouTube-sovellusta, joka toistaa 4K-kuvaa. Joidenkin lähteiden mukaan YouTube-sovellus tukisi myös 4K HDR -kuvaa, mutta sovelluksesta puhuessaan House mainitsi vain 4K:n, ei HDR:ää.

ps4-pro-netflix-192
Joten Sonyn PS4-uutiset kiteytettynä: pienempi ja edullisempi uusi PS4, hieman tehokkaampi uusi PS4 Pro, ja HDR-tuki kaikkiin PS4-pelikonsoleihin ohjelmistopäivityksellä.

Artikkelit

Miksi PS4:n päivitys UHD-aikaan on fiksu veto

Kommentoi

Sony ilmoitti taannoin julkaisevansa PlayStation 4 -pelikonsolistaan uuden, aiempaa tehokkaamman version, joka tukee 4K Ultra HD:ta ja HDR:ää.

Sonyn rakas kilpailija Microsoft ilmoitti tänään E3-messuilla julkaisevansa Xbox One -konsolista pienikokoisemman ja tehokkaamman version elokuussa. Xbox One S -nimeä kantava pelikonsoli osaa toistaa UHD Blu-ray -levyjä. Kirjoittaessani tätä juttua Sony ei ole vielä vahvistanut uuden PS4:n toistavan UHD Blu-ray -formaatin levyjä, mutta Microsoftin julkistuksen jälkeen Sonylla ei ole juuri vaihtoehtoja.

Uskon, että UHD Blu-ray -tuen lisääminen PlayStation 4:ään on ollut Sonyn suunnitelmissa jo pitkään. Arvelin aikoinaan jo alkuperäisen PS4:n pystyvän 4K UHD -videon toistoon viimeistään ohjelmistopäivityksen jälkeen, ja toimivan eräänlaisena Troijan hevosena, jolla Sony muiluttaa 4K Ultra HD:n kuluttajien olohuoneisiin. Sony teki saman tempun Blu-ray Disc -formaatille sisällyttämällä sen toiston PlayStation 3:en melkein 10 vuotta sitten.

Jouluna 2013 kauppoihin saapunut PlayStation 4 ei kuitenkaan ymmärtänyt 4K UHD -videosta tuon taivaallista, 4K UHD -tarkkuuden peleistä puhumattakaan. Raudan kyvyt eivät yksinkertaisesti siihen riittäneet. (Wikipediassa mainitaan, että PS4 osaisi toistaa 4K UHD -videoita. Väite ei pidä paikkaansa.)

PlayStation 4:n päivitys Ultra HD:hen kykenevällä raudalla on paitsi fiksu, myös looginen veto. Sony on panostanut 4K Ultra HD:hen valtavasti: sillä on käytännössä valmis 4K UHD -putki sisällön tuotannosta lähtien aina kuluttajien koteihin saakka. Sonyn elokuvastudio on jo pitkään masteroinut osan elokuvistaan 4K:na ja sijoittanut miljoonia klassikkoelokuvien entisöintiin 4K:na. Sony aloitti 4K-elokuvien jakelun 4K Video Unlimited -verkkopalvelussaan jo syksyllä 2013. Tämän vuoden huhtikuussa se lanseerasi uuden 4K-elokuvapalvelun nimeltä Ultra, joka tosin toimii tällä hetkellä vain Yhdysvalloissa, ja vain Sonyn UHD-televisioissa.

Sony on yksi Blu-ray -formaatin kehittäjistä, ja perinteisesti yksi sen vahvimmista tukijoista. Sillä ei kuitenkaan ole valikoimissaan Ultra HD Blu-ray -soitinta, vaikka se on jo ehtinyt julkaista puolen tusinaa UHD Blu-ray -kiekkoa. Muutamia kuukausia sitten Sony kertoi julkaisevansa UHD Blu-ray -soittimen vielä tänä vuonna, muttei ole tiedottanut asiasta mitään uutta sen jälkeen.

Veikkaan kyseisen soittimen olevan tämä päivitetty PlayStation 4.

Miksikö? No, perustellaan.

  • Tavallisen UHD-pöytäsoittimen julkaisussa ei ole enää hirveästi järkeä. Levyjen ylivoimaisuuteen yhä uskovien AV-harrastajien joukko on varsin pieni, ja heistä suurin osa ehti jo hankkia Samsungin tai Panasonicin UHD-soittimen. Ja koska Sonylla ei ole pöytäsoitinta, PS4 UHD Blu-ray -tuella ei söisi sen myyntiä.
  • Massoja ei tavoiteta 500-800 euron hintaisella masiinalla, jonka kyvyt rajoittuvat lähinnä kiekkojen ja Netflixin toistamiseen. Laitteen pitää olla halvempi, ja sen pitää osata paljon muutakin. Microsoft ymmärsi tämän jo.
  • Sony saa UHD Blu-ray -tuen lähestulkoon ilmaiseksi rautapäivityksen mukana. Grafiikkapiiriksi tulee hyvin todennäköisesti AMD:n uuden Polaris-arkkitehtuurin edustaja, joka sisältää tuen HDCP 2.2:lle, HDR:lle ja HDMI 2.0a:lle – kaikki ominaisuuksia, joita tarvitaan paitsi pelien HDR-grafiikkaan, myös UHD Blu-ray -levyjen toistamiseen.
  • Playstation 4:n Blu-ray -levyasema saattaa olla päivitettävissä ohjelmistolla UHD Blu-ray -yhteensopivaksi. Ja vaikka ei olisikaan, Sony pystyy varmasti tuottamaan yhteensopivia levyasemia hyvin edulliseen hintaan.
  • Sony Pictures Home Entertainment, eli Sonyn videojulkaisuista vastaava yksikkö, rakastaa varmasti ajatusta sadoista tuhansista kuluttajista, jotka tuovat kotiinsa UHD Blu-ray -soittimen PlayStation 4:n muodossa.
  • Edellä mainittu 4K Video Unlimited tunnetaan nykyään nimellä PlayStation Video, joten Sonylla on tarjota 4K-elokuvia uuden PS4:n kautta myös niille kuluttajille, joita kiekot eivät kiinnosta. Ja kun Sony jonain päivänä keksii, että Ultra-palvelun voisi avata muillekin kuin Sony-merkkisen television omistajille, hoituu homma näppärästi lisäämällä palvelu PS4:n päävalikkoon.

Sonyn E3-tilaisuus alkaa muutaman tunnin kuluttua. Sonyn edustaja kertoi aiemmin, että uutta PS4:ää ei julkisteta E3-messuilla — mutta Microsoftin julkistus saattoi laittaa Sonyn suunnitelmat uusiksi.

Artikkelit

Paremman kuvan tulevaisuus (2015)

Kommentoi

Suomessa on hädin tuskin ehditty aloittaa teräväpiirtolähetykset, kun kauppiaat tuputtavat jo uusia Ultra HD -televisioita neljä kertaa tarkemmalla kuvalla. Ultra HD on merkittävin parannus tv-kuvan laatuun sitten väritelevision keksimisen, mutta ei aivan vielä, eikä tarkemman kuvan ansiosta.

Tämä artikkeli julkaistiin erilaisena versiona Helsingin Sanomien Lauantai-liitteessä syyskuussa 2015.

Mitä uutta UHD tuo tullessaan?

Jos katsot taulutelevisiosi ruutua oikein läheltä, saatat havaita kuvan koostuvan pienistä pisteistä. Näitä kuvapisteitä kutsutaan pikseleiksi. DVD:llä olevan elokuvan ja tavallisen peruspiirtolähetyksen kuvassa on 720 pikseliä vaakasuunnassa ja 576 pikseliä pystysuunnassa; yhteensä siis hieman yli 400 000 pikseliä. Teräväpiirtokuvan (HD) tarkkuus on 1920 x 1080, joten se koostuu hieman yli 2 miljoonasta pikselistä.

Ultrateräväpiirtokuvan (UHD) tarkkuus on 3840 x 2160. Kuvapisteitä on 8,3 miljoonaa, prikulleen neljä kertaa niin paljon kuin teräväpiirtokuvassa ja 20 kertaa peruspiirtokuvan verran. Ensimmäiset UHD-televisiot saapuivat Suomeen loppuvuodesta 2012 Sonyn ja LG:n esitellessä 84-tuumaiset UHDTV:nsä. Massiivisten näyttöjen hinnat olivat luokkaa ”Jos sun pitää kysyä hintaa, sulla ei oo siihen varaa”.

Ultra HD -televisioista puhuttaessa käytetään usein myös termiä ”4K”, jonka tv-valmistajat omivat vaivihkaa elokuvateattereiden ammattikielestä. 4K-teattereissa, joita Suomessakin on vihdoin pari kappaletta, esitettävän kuvan tarkkuus on 4096 x 2160, joten se on hieman UHD-kuvaa leveämpi. Termin kaappaamisen taustalla lienee kuvitelma, että ”4K” on helpompi markkinoida kuin ”Ultra HD”.

Ultra HD:ssa ei ole kyse vain kuvapisteiden määrän moninkertaistumisesta ja sen myötä tarkemmasta kuvasta. Vastikään käynnistynyt UHD-standardin kakkosvaihe sisältää kosolti muita parannuksia, jotka yhdessä tekevät siitä merkittävimmän kuvanlaadullisen edistysaskeleen sitten väritelevision keksimisen. Taulutelevisiot ovat jo pitkään kyenneet esittämään parempaa kuvaa kuin lähetysstandardit ovat sallineet. UHD:n myötä vuosikymmenten takaiset standardit heitetään romukoppaan, ja kuluttajille voidaan vihdoinkin tarjota parasta kuvaa mitä nykyteknologialla on mahdollista tuottaa.

Pömpelit vaihtoon

UHD-aikakauteen siirtyminen vaatii käytännössä melkein koko laitteiston uusimista. Ensiksi vaihtoon menee luonnollisesti televisio. Ulkoisen digiboksin päivittämisellä ei ole kiire, mutta dvd- tai Blu-ray-soitin saa tehdä tilaa Ultra HD Blu-ray -soittimelle. Uusimmatkaan pelikonsolit eivät kykene tuottamaan UHD-kuvaa, mutta PC-pelaajat voivat päivittää pelirautansa UHD-kelpoiseksi uudella näytönohjaimella.

Kotiteatterihuoneen AV-vahvistin pitää korvata uunituoreella mallilla, jonka esitteessä vilistävät termit ”HDCP 2.2”, ”HDMI 2.0a” ja ”HDR”. Kaiuttimia ja kaiutinkaapeleita ei sentään tarvitse uusia. Yhtä onnellisesti saattaa käydä HDMI-kaapeleille, jos ne ovat mallia ”High Speed”. HDMI-kaapelin pituuden kasvaessa kasvaa myös todennäköisyys laadukkamman ja kalliimman kaapelin tarpeeseen.

UHDTV:n hankinnassa maltti on todellakin valttia. Siinä missä ”Ultra”-sanasta sai vielä pari vuotta sitten maksaa hurjan lisähinnan, ovat UHD-televisioiden hinnat suorastaan romahtaneet viimeisen vuoden aikana. Varsin laadukasta 50-tuumaista UHDTV:tä saa jo hieman alle tuhannella eurolla. Isommalla budjetilla saa paitsi isomman ruudun ja parempaa kuvanlaatua, myös roppakaupalla edullisemmista malleista uupuvia älytelevisio-ominaisuuksia.

Maltille on tärkeämpikin tilaus kuin kukkarolle suotuisa hintakehitys, kiitos Ultra HD -standardin muuttumisen. Ykkösvaiheessa parannettiin kuvan tarkkuutta lisäämällä kuvapisteiden määrää; nyt käynnistyneessä kakkosvaiheessa parannetaan kuvapisteiden laatua. Tämä tarkoittaa huomattavasti laajempaa väripalettia, kirkkaampaa kuvaa, vahvempia ja aidompia värejä, sekä lisää yksityiskohtia kuvan tummissa ja kirkkaissa alueissa.

Standardin vielä eläessä on helppo ostaa kotimatkan aikana vanheneva UHD-televisio. Tuon voi välttää varmistamalla, että tv:n ominaisuuslistalta löytyvät aiemmin mainitut lyhennehirviöt ”HDCP 2.2”, ”HDR” ja ”HDMI 2.0a”. Monet nyt myytävät mallit voi päivittää verkosta ladattavalla ohjelmistopäivityksellä HDR- ja HDMI 2.0a -yhteensopiviksi; tuo kannattaa varmistaa erikseen ennen lopullista ostopäätöstä.

Mitä sillä sitten katsotaan?

UHD-televisiot osaavat näyttää perus- ja teräväpiirtosisällön UHD-tarkkuudella, mutta ihmeisiin nekään eivät pysty. Pehmeä ja suttuinen digilähetys ei muutu silmänräpäyksessä partaveitsenteräväksi ikkunaksi toiseen aikaan ja paikkaan vain sen takia, että lähetystä katsotaan UHD-televisiolla. Parhaat UHDTV:t osaavat tosin kehittää laadukkaasta teräväpiirtokuvasta melkein aidon UHD-kuvan näköistä, mikä tyydyttänee pahimman UHD-nälän ainakin joksikin aikaa.

Aitoa UHD-sisältöä tarjoavista lähteistä ei ole runsauden pulaa, etenkään Suomessa. Täkäläisten lautasantennien ulottuvilla olevien satelliittien kanavavalikoimissa on pari UHD-demokanavaa, mutta niiden vähäisen tarjonnan oppii ulkoa yhdessä iltapäivässä. DNA teki vuoden 2014 joulukuussa UHD-testilähetyksiä kaapeliverkossaan, mutta varsinaista UHD-kanavaa saa odottaa vielä kotvan jos toisenkin.

Antenniverkossa välitettävät UHD-kanavat ovat vuosien päässä. Kotimaiset lähetystoiminnan harjoittajat toteavat yhteen ääneen tarkkailevansa laitekannan kehittymistä ja odottavansa UHD-sisältövalikoiman kasvua. Kaiken kukkuraksi uusimmissakaan UHD-televisioissa ei ole UHD-lähetyksiin sopivaa antenniviritintä.

Verkko on tällä hetkellä paras UHD-sisällön lähde. YouTubessa on runsaasti lyhyttä UHD-sisältöä, joskin harmillisen suuri osa siitä ei ole aitoa, vaan teräväpiirtokuvasta keinotekoisesti luotua. Netflixin valikoimassa on toista sataa tuntia ihka aitoa UHD-sisältöä, johon pääsee käsiksi lunastamalla kolmesta eri tilausvaihtoehdosta kalleimman (€11,99/kk). Palvelun UHD-sisältöä ei voi tällä hetkellä katsella tietokoneella, vaan siihen tarvitaan Netflix 4K -yhteensopiva UHD-televisio ja vähintään 16 megabitin nettiyhteys. Television yhteensopivuus on syytä varmistaa, sillä jotkut UHDTV:t eivät osaa toistaa Netflixin UHD-sisältöä.

Syyskuun alussa järjestetyillä IFA-messuilla esiteltiin ensimmäiset Ultra HD Blu-ray -soittimet ja -levyt, jotka saapuvat kauppoihin vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä. Kaiken siirtyessä kovaa vauhtia verkkoon on perusteltua kysyä, kiinnostaako uusi levyformaatti enää kuluttajia. Formaatin luoneen Blu-ray Disc Association -järjestön mukaan levy tarjoaa parhaan UHD-kuvan ja äänenlaadun, eivätkä verkon suoratoistopalvelut voi yltää samalle tasolle vaatimatta yli 100 megabitin yhteysnopeuksia.

Varo väärennöksiä

Maailmalla on puolisen tusinaa verkossa toimivaa elokuvapalvelua, jotka mainostavat kilvan laajaa UHD-sisällön valikoimaansa. Valtaosa palveluiden sisällöstä ei ole aitoa UHD:ta, vaan keinotekoisesti teräväpiirtotasoisesta lähteestä luotua. Mikä pahinta, myös Hollywood-studiot tulevat tuputtamaan kuluttajille ”väärennettyä” UHD-sisältöä. Tämä johtuu, ironista kyllä, maailman digitalisoitumisesta.

Kun elokuvia alettiin 1990-luvun lopulla kuvata digitaalisesti, pystyivät digitaalikamerat aluksi tallentamaan kuvaa vain HD-tarkkuudessa. Ensimmäiset ammattilaistason 4K-videokamerat ilmaantuivat seitsemisen vuotta sitten. Siinä vaiheessa visuaaliset tehosteet luotiin jo lähes yksinomaan tietokoneilla, mikä aiheutti uuden hidasteen 4K:n yleistymiselle. Digitaaliset tehosteet tehtiin 2K-tarkkuuteen, mikä pakotti viimeistelemään koko elokuva 2K-tarkkuudella, vaikka näyttelijät olisikin kuvattu 4K-tarkkuudella. Esimerkiksi Hobitti-elokuvat kuvattiin 5K-tarkkuudella, mutta digitaalisten tehosteiden takia elokuvat viimeisteltiin 2K-tarkkuudella, eikä niistä ole olemassa aitoa 4K- tai UHD-versiota. Tilanne on alkanut muuttua vasta aivan viime aikoina; Interstellar ja Tomorrowland lienevät ensimmäiset digitaalitehosteiden kyllästämät alusta loppuun 4K:na valmistetut elokuvat.

Suuri osa viimeisten 15 vuoden aikana tehdyistä elokuvista ja tv-sarjoista on siis lukittu ikiajoiksi 2K-tarkkuuteen. Ehtaa 4K/UHD-kuvaa varten täytyy matkata ajassa taaksepäin, aikaan ennen tietokoneita, jolloin filmi oli kuningas. Monet klassikot, joukossa Arabian Lawrence, Kwai-joen silta ja Taksikuski, on jo entisöity 4K-tarkkuuteen suurella vaivalla ja budjetilla.

Istu oikealla etäisyydellä

Yksi suuremman tarkkuuden hyödyistä liittyy katseluetäisyyteen: UHD-kuvaa voi – ja pitäisi – katsoa paljon lähempää kuin perus- tai teräväpiirtokuvaa. Jos istut liian kaukana, näköaistisi ei voi erottaa UHD-kuvan koko tarkkuutta. Joidenkin valmistajien viljelemä nyrkkisääntö ns. optimaalisen katseluetäisyyden määrittelylle on ”1,5 kertaa kuvan korkeus”. 55-tuumaisen näytön tapauksessa tuo tarkoittaisi noin 120 senttimetriä. Siltä etäisyydeltä katsoja erottaisi UHD-kuvan koko tarkkuuden näkemättä yksittäisiä kuvapisteitä.

Laskukaava perustuu ns. tavalliseen näkökykyyn, jolla saa optikolla tehdystä näkötestistä tuloksen 1.0. Allekirjoittanut uusi taannoin silmälasinsa, ja sai niillä testistä tuloksen 2.0. Moisella näkökyvyllä optimaalinen katseluetäisyys 55-tuumaisesta UHD-televisiosta on jo kaksi ja puoli metriä. Käy siis ensin tarkistuttamassa näkösi, jos haluat kaiken ilon irti UHD-kuvasta.