Kaikki kirjoittajan Petri Teittinen artikkelit

Olen kirjoittanut peleistä, elokuvista, musiikista ja viihde-elektroniikasta vuodesta 1986 lähtien. Olin mm. MikroBitti-lehden vakituinen avustaja vuosina 1986-1999 ja suomenkielisten PlayStation-sivustojen ylläpitäjä 2002-2010. Käsikirjoitin TiLt-peliohjelmaa ensimmäiset neljä tuotantokautta ja löysin Jaana Pelkosen sen juontajaksi.

Philipsin uusi TV-mallisto

Philips esitteli Madridissa uuden televisiomallistonsa vuoden ensimmäiselle puoliskolle. Tuosta voi aivan oikein päätellä, että vuoden jälkimmäisellä puoliskolla julkaistaan lisää uusia malleja.

Philips maksoi lentoni ja hotellini, ja kutsui minut tutustumaan uusiin malleihin. Tuliaisina reissulta toin liudan valokuvia, pari lehdistötiedotetta ja keskieurooppalaisen version äkäisestä noroviruksesta… jep, nämä reissut eivät ole aina järin hohdokkaita.

Ambilightin mallia parilla 7000-sarjalaisella.

Ensin lyhyesti Philipsin tärkeimmät uudet kuulumiset:

  • Uusi P5-prosessori
  • Android M -käyttöjärjestelmä ja sen mahdollistama HDR-tuki Netflix-sovelluksessa
  • Tuki HLG:lle, BBC:n ja NHK:n kehittämälle HDR-formaatille
  • Uusi OLED-malli, 55POS9002
  • Uusi LCD/LED-lippulaivamalli 7502
  • Quantum Dot -teknologiaan perustuva malli työn alla

Uusi P5-kuvaprosessori

P5-kuvaprosessori on ollut työn alla useamman vuoden, ja on Philipsin (eli TP Visionin) omaa tuotantoa. Aiemmissa malleissa kuvan prosessointi on tehty kolmella piirillä, jotka P5 nyt korvaa. Osa aiempien piirien ominaisuuksista on siirretty sellaisenaan P5:een, mutta se sisältää myös täysin uusia ominaisuuksia. Lisäksi osa vanhasta prosessoinnista on korvattu kehittyneemmällä versiolla.

Uusia ominaisuuksia ovat mm. edistyneempi kohinanpoisto, yksityiskohtien korostus, paikallisen kontrastin korostus ja HLG-tuki. P5-prosessorin käytännön kyvyistä ei saanut tilaisuudessa minkäänmoista käsitystä, joten sen arviointi saa jäädä odottamaan testitelevision saapumista. Philipsillä on perinteisesti ollut huippuluokan osaamista kuvaprosessoinnin saralla, joten P5 saattaa hyvinkin olla ns. kova luu.

Kuvan viisi osa-aluetta, joiden käsittelyyn P5 hakee parannusta.

Android M ja Netflix HDR

Philips on jo alkanut päivittää 2016-mallistonsa televisioihin Android M -käyttöjärjestelmän. Uusissa malleissa Android M tulee vakiona. Käyttiksen M-versio sisältää tarvittavat palikat HDR-kuvan toistamiseen suoratoistosovelluksissa, joten kuluttajat pääsevät sen myötä nauttimaan Netfilixin HDR-sisällöstä. YouTuben ja muiden sisältöpalveluiden HDR-sisällön toistaminen jäi tilaisuudessa kysymysmerkiksi, mutta päivitän tätä artikkelia lisätiedon valossa.

HLG, lähetystoimintaan suunniteltu HDR-formaatti

Philipsin edustajat olivat kovin tohkeissaan siitä, että useimmat uuden malliston HDR-televisiot tukevat tavallisen HDR10-formaatin lisäksi myös BBC:n ja NHK:n kehittämää HLG-formaattia. HLG on siitä veikeä, että HLG-muotoiset lähetykset ovat samanaikaisesti yhteensopivia tavallisten SDR-televisioiden ja HLG:tä tukevien HDR-televisioiden kanssa. Kanavan ei siis tarvitse lähettää ohjelmaa sekä SDR- että HDR-formaateissa, mikä söisi vähintään kaksinkertaisesti lähetyskaistaa.

HLG on saanut paljon tukijoita maailmalla, ja siitä tuleekin todennäköisesti suosituin HDR-formaatti lähetystoiminnassa. Suomessa kun ollaan, tuo ei vielä moneen vuoteen vaikuta mitenkään antenni- tai kaapelikanaviin, mutta HLG-muotoista HDR:ää saattaa sataa satelliitista hyvinkin pian.

Uusi OLED-malli 55POS9002

Philipsin edellinen OLED-televisio, 901F, on hädin tuskin ehtinyt Suomessa kauppoihin, kun Philips esittelee jo uuden OLED-mallin. 9002 ei Philipsin mukaan ole korvaava malli, vaan molemmat televisiot elävät mallistossa sulassa sovussa. Jotkut ulkomaalaiset arvostelusivustot ovat ylistäneet 901F:ää markkinoiden parhaaksi OLED-televisioksi, joten 9002:lta on lupa odottaa paljon.

9002:ssa on sama LG:n valmistama OLED-paneeli kuin 901F:ssä. Tässä ei ole mitään kummallista, sillä myös LG:n 2017-malliston OLEDeissa on sama paneeli kuin viime vuoden malleissa. Erot viime vuoden malleihin ovat kuvan prosessoinnissa ja paneelia ohjaavassa elektroniikassa. LG on tänä vuonna rutistanut OLED-televisioistaan irti enemmän valotehoa, ja sama pätee Philipsiin: 9002:n kirkkaudeksi ilmoitetaan 750 nitiä, mikä on 100-150 nitiä enemmän kuin 901F:ssä.

9002:ssa on varsin mainioksi osoittautunut Ambilight kolmella sivulla. Siinä missä 901F:ssä on ruudun alla ohuehko soundbar, vastaa 9002:n äänentoistosta takapaneelissa sijaitseva Triple Ring -kaiutin. UHD Alliancen myöntämän UHD Premium -sertifikaatin saanut 9002 tulee näillä näkymiin kesällä myyntiin vain 55-tuumaisena. Hinnasta ei ole vielä tietoa.

LED-lippulaiva 7502

P5-prosessorilla varustettu 7502 tulee myyntiin 49-, 55- ja 65-tuumaisena. Käyttöjärjestelmänä on Android M ja televisiot tukevat sekä HDR10- että HLG-formaatteja. Kuvan kirkkaudeksi ilmoitetaan 400 nitiä, joten Philipsillä on vielä kirittävää mitä LED-televisioiden kirkkauteen tulee. Ambilight laajentaa ja rytmittää kuvan tapahtumia television kolmella sivulla. Äänentoisto hoituu ruudun alla nököttävän soundbarin ja takapaneelista löytyvän subwoofer-elementin voimin. 7502-mallien hintoja ei ole vielä vahvistettu.

Philips ottaa kvanttiaskeleen

Demopäivän viimeisessä sessiossa käytiin läpi P5-prosessorin ominaisuuksia, mutta tarkkasilmäisten toimittajien mielenkiinto siirtyi väistämättä tilan seinällä roikkuvaan prototyyppitelevisioon, jonka alla komeili teksti ”Quantum Dot”. Session vetäjä Danny Tack piti toimittajia pitkään jännityksessä, mutta paljasti lopulta Philipsin työstävän kvanttipisteitä hyödyntävää LED/LCD-televisiota, joka saattaa tulla myyntiin vielä tänä vuonna. Samsung on käyttänyt kvanttipisteitä SUHD-sarjan LCD-televisioissaan jo parin vuoden ajan; tänä vuonna teknologia tekee näyttävän paluun Samsungin QLED-mallistossa. Kvanttipisteillä saavutetaan suurempi valoteho, parempi väritoisto ja laajempi väripaletti. Kyseisen teknologian valjastaminen kertoo paljon Philipsin halusta kuroa kilpailijoidensa etumatkaa kiinni.

Potterit sittenkin ilman Dolby Visionia

Saksalainen Heise-uutissivusto kertoi pyöreästi kuukausi sitten, että huhtikuun alussa ilmestyvissä Harry Potter -UHD-julkaisuissa on tavallisen HDR:n ohella myös Dolby Vision HDR -kuva.

Tieto on osoittautunut vääräksi, Heise uutisoi. Kuvat julkaisujen takakansista ovat livahtaneet nettiin, eikä niissä ole mitään mainintaa Dolby Visionista.

Dolby Visionin tie UHD-kiekoille on ollut kivinen. Universal ja Paramount kertoivat jo vuosi sitten tukevansa Dolby Visionia, mutta kumpikaan ei ole vielä julkaissut ainuttakaan Dolbyn HDR:llä varustettua UHD-julkaisua. LG julkisti taannoisilla CES-messuilla UP970-soittimensa, ja lupaili sille Dolby Vision -yhteensopivuutta ohjelmistopäivityksellä. Samalla LG ilmoitti Warnerin, Universalin ja Lionsgaten julkaisevan Dolby Vision HDR:n sisältäviä UHD-kiekkoja, mutta CES-julkistuksen jälkeen asiasta on oltu hipihiljaa.

Warnerin ensimmäiset Dolby Vision -kiekot

Saksalainen uutissivusto Heise kertoo Warner Bros. -studion julkaisevan liudan Harry Potter -elokuvia UHD Blu-ray -formaatissa Dolby Vision HDR-kuvalla.

Warnerin pressitiedotteen mukaan studio julkaisee UHD Blu-raylla Harry Potter -elokuvat Feeniksin kilta, Puoliverinen prinssi sekä Kuoleman varjelukset osat 1 ja 2. Saksan Amazon listaa kiekkojen julkaisupäiväksi 6. huhtikuuta.

Levyillä on kaksi HDR-kuvavirtaa: HDR 10 ja Dolby Vision. On vielä epäselvää voiko käyttäjä itse valita kumpaa HDR-kuvavirtaa toistetaan, mikäli sekä soitin että televisio tukevat kumpaakin HDR-formaattia.

Dolby Vision HDR:n toistamiseen vaaditaan sitä tukeva UHD Blu-ray-soitin ja Dolby Vision -yhteensopiva televisio. LG julkaisee maaliskuussa UHD Blu-ray -soittimen, johon tuodaan Dolby Vision -tuki alkukesästä julkaistavalla ohjelmistopäivityksellä. Oppo UDP-203 -soitin saa myös Dolby Vision -päivityksen lähikuukausina.

Harry Potter -levyillä tulee ilmeisesti olemaan englanninkielinen DTS:X -ääniraita kilpailevan Dolby Atmoksen sijaan.

Samsungin uusi TV-mallisto

Samsung esitteli 2017-mallistoaan lehdistölle ja jälleenmyyjille Barcelonassa.

Jostain syystä meikäläinenkin sai kutsun tilaisuuteen. Tässä vaiheessa lienee paikallaan mainita, että Samsung maksoi lentoni ja hotellini, mikäli sillä nyt on mitään merkitystä.

Samsung oli vuokrannut Barcelonasta kookkaan konferenssirakennuksen, jonka se oli täyttänyt tänä vuonna myyntiin tulevilla tuotteillaan. Esillä oli televisioiden lisäksi äänentoistoa, pari uutta UHD Blu-ray -soitinta ja kodinkoneita pesukoneista jääkaappeihin.

QLED-televisioiden uusia hienouksia esiteltiin parissa presentaatiossa, joista ensimmäinen keskittyi teknisiin edistysaskeleihin ja jälkimmäinen puolestaan televisioiden Smart-ominaisuuksiin ja design-ratkaisuihin.

Tekniikkaan keskittyvä esitys oli harmillisen pintapuolinen, eikä kysymyksille saatika nörttitason keskustelulle ollut varattu aikaa likikään tarpeeksi. Presentaatiossa käytiin läpi uuden Quantum Dot -teknologian mahdollistamat kuvanlaadulliset parannukset, minkä jälkeen toimittajaryhmä tutustutettiin kyseisiä parannuksia käytännön tasolla esitteleviin demopisteisiin. Niistä useissa QLED-television vertailukohteeksi oli asennettu OLED-televisio.

Värivolyymi > väriavaruus

Esitys alleviivasi useaan otteeseen värivolyymia (engl. Color Volume) ja sen merkitystä etenkin HDR-kuvalle. Tähän mennessä televisioiden tavoittama väriavaruus on tyypillisesti mitattu ja esitetty arvosteluissa tavalla, joka ei kerro koko totuutta. Tutut kaksiulotteiset CIE-väriavaruuskolmiot esittävät värien sävyt ja saturaatiot, mutta eivät kirkkautta. Niinpä CIE-kolmio esittääkin vain horisontaalisen kaistaleen television koko värivolyymista tietyllä kirkkaustasolla mitattuna. Alla Sonyn tuottama havainnekuva asiasta:

Kaavion pohjalla näkyy kaksiulotteinen CIE-väriavaruuskolmio. Y-pystyakseli esittää kirkkautta, yksikkönään candela/nit. Kaavio on hieman hämäävä, sillä se yltää 10 000 nitiin saakka; tämän vuoden HDR TV:t yltävät parhaimmillaan n. 2 000 nitin kirkkauteen. Oli miten oli, Samsungin viime vuodesta edelleen kehittämän Quantum Dot -tekniikan ansiosta QLED-televisiot pystyvät tuottamaan lähes täyden DCI-P3-väriavaruuden myös hyvin kirkkailla värisävyillä. OLED-televisiot, samoin kuin aiemmat LED/LCD-televisiot, eivät moiseen kykene, kertoi Samsung. Värivolyymien eroja esiteltiin tällaisella demopisteellä:

© 2017 Samsung, used with permission

Pikkuruuduissa näkyvät graafit ovat kolmiulotteisia mallinnuksia näyttötekniikoiden mitatuista värivolyymeista. Suositun CalMAN-kalibrointiohjelmiston keväämmällä julkaistava versio tulee sisältämään värivolyymin mittauksen, joten moisia graafeja tulette vastaisuudessa näkemään tälläkin sivustolla.

Samsung esitteli myös uuden Vcrc-termin, jonka se toivoo yleistyvän alalla. Lyhenne tulee sanoista ”Volume Color Reproduction Capability”, ja sen tarkoitus on esittää prosenttilukuna kuinka suuren värivolyymin televisio pystyy tuottamaan.

Laajempi katselukulma

Toinen merkittävä parannus koskee katselukulmaa. LCD-teknologian perinteinen ongelma on ollut se, että katselukulman kasvaessa kuvan kontrasti ja värien kylläisyys kärsivät. QLED-televisioissa käytetään uudenlaista pikselirakennetta, jolla ongelmaa on pyritty minimoimaan. Pikaisesta arvioinnista jäi vaikutelma, että Samsung on onnistunut tässä erinomaisesti. Mainittakoon samalla, että lähietäisyydeltä televisiota katsoessa uuden pikselirakenteen luoma tekstuuri pisti silmään etenkin kuvan kirkkaissa alueissa.

Kontrasti

OLED-teknologia yltää tunnetusti äärettömään kontrastiin, koska jokaisen pikselin voi täysin sammuttaa erikseen ja luoda siten täydellistä pikimustaa. Taustavalaistu LCD ei pysty kilpailemaan OLEDin kanssa kontrastin suhteen. Samsungin mukaan se on onnistunut kohentamaan QLED-televisioiden kontrastia vähentämällä heijastuksia ja parantamalla Quantum Dot -teknologian valonläpäisyä.

© 2017 Samsung, used with permission

Kirkkaasti valaistussa tilassa oli vaikea saada selkeää käsitystä QLED-televisioiden kontrastista tai mustan tasosta. Kontrastia esittelevä demopistekin oli sen verran kehnosti suunniteltu, ettei siitä tullut juuri hullua hurskaammaksi. Esittelyhallin puolella kuikuilin tovin 55-tuumaista Q8-mallia, jossa pyörivä kuvamateriaali sisälsi tuhdit mustat palkit. Q7- ja Q8-mallien taustavalo sijaitsee vain television alareunassa, joten yritin seurata olisiko kuvan kirkkauden vaihteluilla vaikutusta alempaan mustaan palkkiin. Ylä- ja alapalkit pysyivät identtisinä ja kiitettävän mustina, mutta järin tieteelliseksi koetta ei voi väittää, kiitos hallin kirkkaan valaistuksen.

Taustavalosta puheen ollen, QLED-malliston lippulaiva Q9 on sekin reunavalaistu, mutta ledit ovat television vasemmassa ja oikeassa reunassa, eivät ylä- ja/tai alareunassa. On hieman omituista, että edes lippulaivamallin taustavaloratkaisu ei ole Full Array Local Dimming (FALD), sillä kokemukseni mukaan vaikuttavan/vakuuttavan HDR-kuvan tuottaminen on reunaledeillä erinomaisen vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Tilaisuudessa oli mahdotonta arvioida QLED-sarjan reunaleditoteutuksen tehokkuutta HDR-kuvalla, joten lopullinen ”tuomio” saa jäädä odottamaan jahka Samsung toimittaa QLED-television testattavakseni.

Dynaaminen metadata

Kaikki Euroopassa myytävät HDR-televisiot tukevat Ultra HD Blu-ray -levyillä käytettävää HDR 10 -formaattia. HDR-formaatteja on kuitenkin ilmaantunut kuin sieniä sateella, mikä ei takuulla ilahduta kuluttajia. Dolbyn kehittämä Dolby Vision kehitettiin alunperin teatterikäyttöön, mutta se löysi sittemmin tiensä suoratoistopalveluihin (esim. Netflix) ja tänä vuonna sitä tullaan näkemään myös UHD Blu-ray -kiekoilla.

Dolby Vision on pykälää kehittyneempi HDR-formaatti kuin HDR 10. Siinä missä HDR 10:n metadata on staattinen, eli se kertoo elokuvan kirkkaustiedot televisiolle kerran elokuvan alussa, on Dolby Visionin metadata dynaamista ja muuttuu jatkuvasti kuvasisällön mukaan. Dynaamisen metadatan ansiosta HDR-televisio pystyy säätämään itseään elokuvan aikana ja esittämään siten parempaa HDR-kuvaa kuin staattisen metadatan avulla.

Samsung ei ole lisensoinut Dolby Visionia. Syitä voi vain arvailla; veikkaan taustalla olevan lisenssimaksujen suuruus, mutta jotain merkitystä lienee silläkin, että Samsungin verivihollinen LG on tukenut Dolby Visionia televisioissaan jo viime vuodesta lähtien. Olipa syy mikä tahansa, Samsung on kehittänyt oman versionsa dynaamisen metadatan toteutuksesta ja julkaissut sen ilmaiseksi koko alan käyttöön. Standardeja hallinnoiva SMPTE tykästyi Samsungin ehdotukseen siinä määrin, että ratifioi sen osaksi SMPTE 2094 -standardia. Tilaisuudessa kävi ilmi, että QLED-televisioiden HDMI on versiota 2.0b, jonka väitettiin tukevan dynaamista metadataa.

© 2017 Samsung, used with permission

Älyä ja muotoilua

Pressikierros päättyi uusien televisioiden Smart-ominaisuuksia ja muotoilua käsittelevään presentaatioon. Samsung luottaa edelleen Tizen-käyttöjärjestelmäänsä, jonka käyttöliittymä ei ole kokenut järin merkittäviä muutoksia viime vuodesta. Uudet televisiot tunnistavat viime vuoden malleja suuremman määrän niihin kytkettyjä laitteita, joita voi sitten ohjata television kaukosäätimellä. Samsung esitteli myös entistä kehittyneempää ääniohjausta, jolla voi komentaa television ohella siihen kytkettyjä laitteita.

© 2017 Samsung, used with permission

Muotoilupuolella yhtiöllä oli esitellä kaksi uutta jalustaa, fiksu seinäkiinnitysteline sekä varmasti kiitosta saava konsti kaapeliviidakon karsimiseen. Samsungin monivuotinen ratkaisu on ollut siirtää HDMI- ja muut liitännät ulkoiseen boksiin, joka kytketään televisioon sormen paksuisella kaapelilla. Tämän vuoden malleissa paksu kaapeli on korvattu ohuella optisella johdolla, jonka voi vaikka maalata haluamansa väriseksi.

Television virta ei kuitenkaan kulje optista johtoa pitkin, vaan virtakaapeli täytyy edelleen vetää erikseen.

QLED-televisioiden mukana tulee veikeä tötterön näköinen pöytäteline. Erikseen myytävä vaihtoehto on kolmijalkainen Studio-teline, joka ei ainakaan minun silmääni miellyttänyt. Televisiosta lähtevät johdot voi viedä siististi telineiden läpi. Muutaman kympin hintainen ”No-gap”-seinäteline mahdollistaa paitsi television asentamisen aivan seinään kiinni, myös sen asennon korjaamisen asennuksen jälkeen. Ei siis hätää, vaikka ruuvinreiät eivät osuisikaan ihan kohdalleen.

Mallisto, saatavuus ja hinnat

Samsungin 2017 UHDTV -mallisto koostuu kolmesta sarjasta. ”UHD TV”-sarja sisältää sekä käyrällä että suoralla paneelilla varustettuja malleja lähtien 40-tuumaisesta aina 75-tuumaiseen MU6100-malliin saakka. Sarjan televisiot ovat HDR-yhteensopivia 8-bittisellä paneelilla.

”Premium UHD TV” -sarja tarjoaa aidompaa HDR:ää 10-bittisellä paneelilla ja 1000 nitin kirkkaudella. Sarjan televisioilla on UHD Alliancen myöntämä Ultra HD Premium -sertifikaatti.

QLED-sarjan Q7-mallia saa sekä suoralla (”7F”) että käyrällä (”7C”) paneelilla. Q8-mallit ovat kaikki käyrällä paneelilla. Lippulaivamalli Q9 on saatavana vain suoralla paneelilla. 65-tuumainen Q9 yltää 2 000 nitin kirkkauteen, muiden mallien tuottaessa 1 500 nitin kirkkauden.

QLED-televisioiden odotetaan saapuvan myyntiin maaliskuussa. Alla nyt tiedossa olevat suositushinnat:

Q7

  • 55Q7F: 2 599 €
  • 55Q7C: 2 799 €
  • 65Q7F: 3 599 €
  • 65Q7C: 3 799 €

Q8

  • 55Q8: 3 299 €
  • 65Q8: 4 299 €

Q9

  • 65Q9: 5 599 €

CES 2017: Ei OLED vaan QLED

Samsung esitteli CES-messuilla uudet QLED-televisionsa, jotka lupailevat jälleen kerran merkittävää kuvanlaadullista edistysaskelta.

Sony ja Panasonic esittelivät messuilla ylpeänä LG:n paneeleja käyttäviä OLED-televisioitaan. Samsungille OLED-paneelien ostaminen LG:ltä on liian katkera kalkki nieltäväksi, joten se laittoi paukut kvanttipisteillä höystetyn LCD-paneeliteknologian jatkokehittämiseen. Työn tuloksena syntyi QLED, jota Samsung ylistää OLEDia paremmaksi. Messuilla tallustavien toimittajien alustavien kommenttien mukaan Samsungin puheille voi olla perusteita.

QLED-mallisto käsittää mallit Q7, Q8 ja Q9. Lippulaivamalli Q9 on suoralla paneelilla ja tulee saataville 65- ja 88-tuumaisena. Käyrällä paneelilla varustettua Q8:aa saa 55-, 65- ja 75-tuumaisena. Q7:stä ei tähän hätään löydy muuta tietoa kuin mallinumero.

QLED-teknologian tekee huomionarvoiseksi parikin seikkaa. Ensiksi, paneelin katselukulma on perinteistä LCD:tä reippaasti leveämpi, kiitos uudenlaisen pikselirakenteen. Toiseksi, QLED-televisioiden väitetään pystyvän toistamaan koko DCI-P3-väriavaruus aina kaikkein kirkkaimpiin sävyihin saakka väritoiston kärsimättä. Kyseessä on merkittävä saavutus, sillä OLED- ja LCD-televisiot eivät ole perinteisesti moiseen kyenneet. Vielä merkittävämmäksi saavutuksen tekee se, että QLED-malliston televisioille luvataan samaan aikaan 1500-2000 nitin valotehoa sekä entistä mustempaa pohjamustaa.

QLED-televisioissa käytetään uudenlaista No-gap -seinäkiinnitysmekanismia, jonka avulla seinän ja television väliin jää hyvin kapea rako. QLED-televisioiden hinnoista tai saatavuudesta ei ole vielä tietoa.

 

CES 2017: Dolby Vision -tuki Sony ZD9:ään

Twitterin kautta kantautui tieto, että Sony aikoo lisätä ZD9-televisioonsa tuen Dolby Vision HDR:lle ohjelmistopäivityksellä.

Ennen ZD9:n julkistamista netissä huhuttiin television tukevan Dolby Visionia, mutta television julkistustilaisuudessa Sonyn edustajat pudistelivat päätään toimittajien kysyessä asiasta. Vain Sony itse tietää miksi ZD9:n Dolby Vision -yhteensopivuus julkistettiin vasta nyt.

CES 2017: HDMI 2.1 -standardi julkistettiin

HDMI-standardia hallinnoiva HDMI Forum Inc. julkisti CES-messujen yhteydessä HDMI 2.1:n virallisen määritelmän.

Versio 2.1:n suunnittelussa on huomioitu kaistanleveyden tarpeen kasvaminen tarkemman resoluution ja suurempien kuvanopeuksien käyttöönoton myötä. Siinä missä HDMI 1.4:n kaistanleveys oli 10,2 gigabittiä ja HDMI 2.0:n 18 gigabittiä, on HDMI 2.1:n kaistaksi määritelty 48 gigabittiä sekunnissa. HDMI-liitin itsessään säilyy samanlaisena, mutta 48 gigabitin kaista pakottanee kaapelivalmistajat keksimään uusia ratkaisuja mikäli kaapelista ei haluta ranteen paksuista.

HDMI 2.1 mahdollistaa mm. HDR-kuvan 8K-tarkkuudella 60 kuvaa sekunnissa tai 4K-tarkkuudella 120 kuvaa sekunnissa. Standardin määritelmä listaa tuetuiksi myös 8K- ja 10K-tarkkuudet 120 kuvan sekuntinopeudella, mutta HDR ja 4:4:4 -värinäytteistys putoavat todennäköisesti tuossa vaiheessa kelkasta.

Muita uuden version tuomia parannuksia ovat mm.

  • Dynaamisen metadatan tuki. Tämä mahdollistaa Dolby Visionin kaltaisen kuvasisällön mukaan muuttuvan metadatan, mikä auttaa näyttöä tuottamaan parasta HDR-kuvaa mihin se pystyy
  • eARC, eli kehittyneempi äänen paluukanava. eARC tukee uusia objektipohjaisia ääniformaatteja kuten Dolby Atmos ja DTS:X.
  • Game Mode VRR (Variable Refresh Rate) on suunniteltu lähinnä pelikäyttöä varten. Kyseessä on Nvidian G-Syncin ja AMD:n Freesyncin kaltainen ratkaisu, jossa näytön virkistystaajuus mukautuu pelin grafiikkamoottorin renderöintinopeuteen.

HDMI Forumin toimitusjohtajan mukaan monet laitevalmistajat saattavat jo suunnitella HDMI 2.1 -yhteensopivia tuotteita, vaikka 2.1-määritelmä julkaistaan virallisesti vasta kuluvan vuoden toisella neljänneksellä.

 

CES 2017: Sonyn 4K OLED TV

Sony julkisti ensimmäisen 4K OLED-televisionsa CES-messuilla.

Bravia A1 tulee myyntiin 55-, 65- ja 77-tuumaisena tänä keväänä. Sony ei vahvistanut mallien hintoja, saatika ennen messuja liikkuneita huhuja 1999 ja 2999 dollarin hintaluokista 55- ja 65-tuumaisille malleille.

A1 perustuu samaan LG:n OLED-paneeliin kuin Panasonicin messuilla julkistettu OLED TV sekä LG:n vuoden 2017 OLED-mallisto, joten odotettavissa on n. 800 nitin kirkkaus. Panasonicin OLEDista poiketen Bravia A1 tukee Dolby Vision HDR:ää HDR 10 -formaatin ohella.

Television käyttöjärjestelmä on Android ja siinä on sisäänrakennettu Google Cast (eli Chromecast). Joitain kuukausia sitten esitellystä ZD9-televisiosta tutut kuvanparannusominaisuudet kuten X1 Extreme -prosessori ja X-Reality PRO -skaalain mälläävät pikseleitä myös Bravia A1:ssä.

A1:n äänentoisto on ratkaistu varsin omalaatuisella ja kulmakarvoja kohottavalla tavalla: itse ruutu toimii kaiuttimena. Sony käyttää siitä nimeä Acoustic Surface, ja nähtäväksi jää vaikuttaako se kuvanlaatuun äänenvoimakkuuden kasvaessa.

Sony esitteli messuilla myös ensimmäisen kuluttajille suunnatun Ultra HD Blu-ray -soittimensa. X800 ilmestyy keväällä n. 500 euron hintaluokassa, mutta ei kumma kyllä tue Dolby Visionia.

CES 2017: LG:n uusi OLED-mallisto

LG julkisti CES-messuilla vuoden 2017 OLED TV -mallistonsa.

Mallisarja käsittää viisi televisiota: B7, C7, E7, G7 ja W7. Neljässä ensinmainitussa on kaikissa sama OLED-paneeli; erot löytyvät televisioiden muotoilusta ja prosessoritehosta. G7 ja W7 tulevat myyntiin 65- ja 77-tuumaisena versiona, muut puolestaan 55- ja 65-tuumaisina.

W7 on LG:n Signature-sarjan edustaja. 65-tuumaisen mallin hinta on alustavien tietojen mukaan 10 000 euron luokkaa, kun 77-tuumaisesta saa pulittaa yli 25 000 euroa. Erikoiseksi W7:n tekee vain yhden millimetrin paksuus. Kaikki elektroniikka on sijoitettu erilliseen Soundbar-kaiutinyksikköön.

LG on buustannut OLED-paneelien valotehoa tämän vuoden mallistoa varten. Valmistajan mukaan uudet paneelit ovat n. 25% kirkkaampia kuin vuoden 2016 malleissa.

Kaikki uuden malliston OLED-televisiot tukevat neljää HDR-formaattia: HDR10, Dolby Vision, HLG ja Advanced HDR. (Jep, nyt HDR-formaatteja on jo neljä.)

Huomionarvoista on sekin, että uudessa mallistossa ei ole enää käyriä televisioita – eikä yksikään malli osaa toistaa 3D-kuvaa (nyyh!).

CES 2017: Lisää UHD-soittimia Panasonicilta

Panasonic julkisti CES-messuilla kolme uutta Ultra HD Blu-ray soitinta.

Soittimet ovat mallinumeroiltaan DMP-UB300, DMP-UB310 ja DMP-UB400. Hintoja ei vielä julkistettu, mutta ominaisuuslistan perusteella malliston edullisin jäsen tulee olemaan UB300, jossa on vain yksi HDMI-anto. Siitä puuttuu myös tyystin WiFi-yhteys ja optinen äänilähtö. UB310 on sama kuin UB300, mutta WiFin kera.

© 2017 Panasonic, used with permission

UB400 lisää takapaneeliin toisen HDMI-annon ja optisen äänilähdön.

© 2017 Panasonic, used with permission

Aiemmin julkaistuista UB900- ja UB700-malleista poiketen uusilla malleilla ei ole Ultra HD Premium -sertifikaattia. Niistä puuttuu myös Panasonicin 4K High Precision Chroma -kuvaprosessori.

Uudet mallit tulevat myyntiin keväällä.