Avainsana-arkisto: Finnkino

Testattua: SCAPE-teatteri

Finnkinon uusi SCAPE-teatteri tarjoilee kirkkaampaa ja terävämpää kuvaa sekä luonnollisempia äänimaailmoja, mutta elämyksestä saa myös maksaa aiempaa enemmän.

Kävin toissapäivänä katsastamassa entisen Tennari 1:n, nykyisen SCAPE-teatterin, Finnkinon järjestämässä lehdistötilaisuudessa. Finnkinon päättäjien lisäksi paikalla oli Dolbyn edustaja, joka pyöräytti kankaalla Atmos-valistusvideon ja pari demoa.

Äänessä Dolbyn edustaja, takanaan 185 neliömetrin kokoinen valkokangas.

Puheiden jälkeen päästiin asiaan, kun aamuvarhaisella paikalle vaivautuneille esitettiin Independence Day: Uusi uhka -elokuva. Finnkino on painottanut uuden laserprojektorin tuplaten suurempaa valotehoa ja sen mahdollistamaa kirkasta 3D-kuvaa, joten ei ihme, että elokuvasta esitettiin 3D-versio.

Independence Day: Uusi uhka itsessään oli raivostuttavinta sontaa vuosikausiin, eikä siitä sen enempää. Sen 3D-toteutus ansaitsee kuitenkin kehut, vaikka kyseessä on ns. jälkikonversio. Elokuvaa ei siis kuvattu 3D:nä, vaan se suunniteltiin, kuvattiin ja leikattiin 2D-elokuvaksi. Tuon jälkeen elokuvan kuvamateriaali jaettiin kolmelle 3D-konversioihin erikoistuneelle yritykselle, jotka lisäsivät kuvaan 3D-tehosteen. Olen perinteisesti kironnut jälkikonversiot syvimpään helvettiin, koska ne eivät ole mielestäni koskaan tuoneet elokuvaan mitään lisäarvoa, ja monissa tapauksissa tehneet elokuvalle vain hallaa. Independence Dayn jälkikonversio on poikkeuksellisen onnistunut, ja esittää mennen tullen parasta jälkikonvertoitua 3D:tä mitä olen koskaan nähnyt.

Osan kunniasta ansaitsee varmasti salin uusi laserprojektori. Siinä missä salin aiemmalla projektorilla esitetyt 3D-elokuvat olivat pimeitä, suttuisia ja kontrastiltaan latteita, piirsi Barcon valmistama laserprojektori kirkasta, dynaamista ja terävää 3D-kuvaa. Uudet 3D-lasit olivat marginaalinen parannus vanhaan malliin verrattuna, sillä vaikka linssin koko on kasvanut, tuottavat ne edelleen hieman häiritseviä heijastuksia kuvan reunoille. Tuo johtunee kankaalta tulevan valon heijastumisesta katsojan silmistä linssien sisäpinnalle (tai sitten ei). Huomasin heijastuksien katoavan, kun lasit vei n. 10 senttimetrin etäisyydelle silmistä. Elokuvan katselusta ei tuolla tavalla tietenkään tule mitään, mutta tulipa kokeiltua.

SCAPE_proju_02
Barco DP4K-60L -laserprojektori tarvitsee kaksi jäähdytinyksikköä, ja humina projektorihuoneessa on sen mukainen.

Salin uusi Dolby Atmos -äänentoistojärjestelmä hoiti urakkansa kunnialla. Se ei kuitenkaan onnistunut räjäyttämään tajuntaani, useammastakin syystä. Ensiksikin, äänenvoimakkuuden taso oli lievä pettymys. Ääniraita ei suinkaan soinut hiljaa, mutta äänentoisto soi niin erinomaisen puhtaasti ja vaivattomasti, että siitä olisi varmasti irronnut lisää desibelejä kuulon rasittumatta.

Toisen pikku pettymyksen aiheutti basso. Kyllä kyllä, penkit tärisivät hieman silloin tällöin räjähdysten tahdissa ja matalia taajuuksia sisältävät äänitehosteet humisivat ihan kivasti. Siitä huolimatta salin bassotoisto sai minussa aikaan vain ”meh”-fiiliksen, koska olen kokenut mojovampaa basson elämöintiä omassa kotiteatterissani (humblebrag). Samaan hengenvetoon pitää todeta, että SCAPE-salin äänentoisto pystyy parempaan kuin mitä se Independence Dayn aikana esitti. Sen todisti ennen elokuvaa esitetty Dolby Atmos -intro, jonka päätteeksi saliin vyöryvä äänimassa herätti meikäläisessä aitoa kunnioitusta.

SCAPE_ampit_02
Metakan synnyttää kolme räkillistä Yamahan päätevahvistimia.

Kolmas pettymyksen tapainen juontaa elokuvan ääniraidan miksauksesta. Se oli nimittäin tungettu aivan liian täyteen kaikkea mahdollista, minkä seurauksena Atmos-äänentoiston erityisominaisuudet eivät päässeet oikeuksiinsa. Atmoksen ansiosta äänisuunnittelijat voivat kuljettaa ääntä saumattomasti pitkin salia ja kontrolloida ääntä myös korkeussuunnassa, mutta mikäli tuollaista oli Independence Dayn ääniraidalle tehty, se katosi tehokkaasti jatkuvaan musiikin, dialogin, räjähdysten ja äänitehosteiden kakofoniaan. Veikkaanpa Atmos-äänentoiston toimivan huomattavasti paremmin hieman rauhallisemmissa elokuvissa.

SCAPE_sali_red

SCAPE_rear_Green_fisu

Kuten kuvista ilmenee, tilan valaistuksen väriä voi muuttaa. Operaattori voi valita 256 000 värin paletista, minkä lisäksi valaistuksen voi laittaa ns. karusellitilaan, jossa valojen väri vaihtuu vaivihkaa itsekseen.

Italialaiset nahkapenkit osoittautuivat materiaaliltaan keinonahaksi. Penkki on kiitettävän tilava tällaiselle isokokoisemmallekin jannulle, ja jalkatilaa on tullut joitain senttimetrejä lisää. Keinonahka ei hiostanut hieman alle kolmetuntisen session aikana nimeksikään. Jos uudesta penkkidesignista pitää jotain negatiivista sanoa, oli sen selkänoja mielestäni hieman liian pystyssä. Olisin kaivannut loikoilevampaa katseluasentoa.

Uuden salin lippujen hinnoista on käyty kiivasta keskustelua eri puolilla. SCAPE-salin liput maksavat kolme euroa tavallista enemmän, mikä tarkoittaa kalleimpien lippuhintojen lähentelevän jo 20 euroa. Maksaisinko 18,50€ nähdäkseni elokuvan SCAPE-salissa? Tuskin, vaikka puitteet ovat kunnossa. 16,50€ viikolla päivänäytöksestä on sekin minulle liikaa, koska asun melkein tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, eivätkä reissun kustannukset rajoittuisi vain lipun hintaan. Halvimmalla sarjalipulla yhden lipun hinnaksi tulisi 10,50€ (mikäli ymmärsin lippuhinnoittelun juonen oikein), minkä maksaisin SCAPE-elämyksestä jo oikein hyvillä mielin.

Tennispalatsi 1:n totaalinen muodonmuutos

Finnkino on kehittänyt SCAPE-konseptin, jolla se haluaa tarjota elokuvakävijöille entistä vaikuttavampia elämyksiä. Suomen ensimmäinen SCAPE-teatteri on parastaikaa rakenteilla Finnkinon lippulaivateatteriin, eli Tennispalatsin ykkössaliin.

Kourallinen toimittajia pääsi tänään tutustumaan työmaahan. Salin on tarkoitus olla täydessä toimintakunnossa vielä tässä kuussa, mitä oli hieman vaikea uskoa tilan kuntoa äimistellessään. Finnkinon edustajat vakuuttelivat yleisestä kaaoksesta huolimatta salin olevan valmis tositoimiin 29. päivänä, kun Independence Day: Uusi uhka -elokuva avaa uudistetun teatterin suurelle yleisölle.

P1010694

Kuten kuvasta voi päätellä, sali uusitaan kokonaan valaistusta, kalusteita, äänentoistoa ja projektoria myöten. SCAPE-konseptin mukaisesti katsojien pyrstöjä hemmotellaan italialaisilla luksusnahkapenkeillä, jotka ovat leveämpiä kuin salin aiemmat penkit. Tuon takia istumapaikkojen määrä pienenee muutamalla kymmenellä. Uuteen saliin on kaavailtu 647 istumapaikkaa.

kuva © 2016 Osku Kannisto, käytetään luvalla
kuva © 2016 Osku Kannisto, käytetään luvalla

Uuden salin on suunnitellut maailmallakin osaamisestaan tunnustettu Ari Saarinen, joka oli paikalla kertomassa uuden laitteiston tärkeimmät speksit. Soundista vastaa Dolby Atmos -äänentoisto, joka luo teatteriin aiempaa yhtenäisemmän, tarkemman ja ympäröivämmän äänikentän. Kaiuttimia on kaikkiaan 73 kappaletta, ja kahteen isoon räkkiin mahdutettujen päätevahvistimien yhteenlaskettu teho on 95 kilowattia. Siinä missä ykkössalin kokoisessa teatterissa on tyypillisesti 6-8 kappaletta 18-tuumaisia subwoofereita, tulee niitä SCAPE-saliin vaikuttavat 38 kappaletta. Saarisen mukaan subbarien taajuusvaste on suora aina 18 hertsiin saakka.

 

kuva © 2016 Barco
kuva © 2016 Barco

Kuvan piirtää hieman alle 200 neliömetrin kokoiselle valkokankaalle Barco DP4K-60L DLP-projektori, joka sisältää alan kehittyneintä tekniikkaa. Valonlähteenä toimii kaksi RGB-laseryksikköä, joita jäähdytetään kahdella ulkoisella, yli 100 kilon painoisella jäähdytinyksiköllä. Projektori itse painaa 235 kiloa, ja on kooltaan 74 x 145 x 70 senttimetriä. Sähköä tämä kokoonpano hörppää parhaimmillaan melkein 10 kilowattia. Jos moinen projektori oikein hotsittaa ja taskunpohjalla killuu löysää rahaa, on projun listahinta 360 000 euroa.

DP4K-60L on tietysti aito 4K-projektori, eli sen tuottamassa kuvassa on 4096 x 2160 kuvapistettä. 2D-kuvaa se toistaa enimmillään 60 ruutua sekunnissa. 3D-elokuvat esitetään 120 ruudun sekuntinopeudella, eli 60 ruutua sekunnissa per silmä. Mikä merkittävintä, projektori osaa esittää myös 4K-tarkkuudessa olevaa 3D-kuvaa. Ominaisuudelle saattaa hyvinkin tulla tarvetta vielä tänä vuonna, sillä Ang Leen uusi elokuva ”Billy Lynn’s Long Halftime Walk” on kuvattu nimenomaan 3D:nä 4K-tarkkuudella ja 120 ruudun sekuntinopeudella. Elokuvasta esitettiin 11 minuutin näyte NAB-messuilla Yhdysvalloissa huhtikuussa, ja paikalla olleet kuvailivat kokemusta kerrassaan ainutlaatuiseksi. Kysyin tietysti aikooko Finnkino esittää elokuvan samoilla spekseillä uudessa luksussalissaan, ja vaikka sitä ei suoranaisesti luvattu, antoi Finnkinon edustaja ymmärtää vastauksen olevan kyllä.

Varsinainen majakka

Projektorin kaksi laseryksikköä tuottavat yhteensä 56 000 lumenin valotehon. Se on pyöreästi kaksi kertaa niin paljon kuin salin edellisestä projektorista irtosi. Käytännössä ero entiseen projektoriin on vielä suurempi, sillä laserprojektorissa ei ole väripyörää tai Xenon-lampun vaatimia suotimia, jotka syövät valotehoa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kotikäyttöön suunniteltujen projektorien valoteho pyörii tyypillisesti 2 000 lumenin tienoilla.

Hurjaa valotehoa tarvitaan lähinnä kirkkaan 3D-kuvan luomiseen. Salissa 3D-leffoja nähneet muistanevat, että 3D-lasien läpi välittyvä kuva ei ollut ainakaan liian kirkas. 3D-teatterin kuvan minimikirkkaudelle on olemassa suositus: 4,5 foot-lambertia 3D-lasien läpi mitattuna. Tennari 1:n edellinen projektori ylsi siihen rimaa hipoen, myöntää Saarinen. Uuden laserprojektorin myötä himmeästä kuvasta ei enää tarvitse kärsiä, sillä sen tuottaman 3D-kuvan kirkkaus on lasien läpi mitattuna n. 16 foot-lambertia.

Uudelta projektorilta on lupa odottaa muutenkin parempaa 3D-kuvaa. Salissa tullaan käyttämään samaa 3D-lasitekniikkaa kuin aiemmin, eli kankaalle vuoronperään piirtyvät vasemmalle ja oikealle silmälle tarkoitetut kuvat on erotettu toisistaan valon aallonpituuksien äärimmäisen pienillä eroilla. 3D-lasien linssit on suunniteltu niin, että ne päästävät läpi vain tietyt aallonpituudet. Erona aiempaan on se, että laserit pystyvät luomaan nämä aallonpituuksien pienet erot paljon tarkemmin kuin Xenon-lamppuja käyttävät projektorit. Lopputuloksena on haamukuvista vapaa ja kaikin puolin parempi 3D-kuva. Mainittakoon vielä, että vaikka 3D-lasitekniikka onkin sama, käytetään SCAPE-teatterissa uudenmallisia laseja, joissa on reilusti vanhaa lasimallia suuremmat linssit.

kuva © 2016 Barco, käytetään luvalla
kuva © 2016 Barco, käytetään luvalla

Sokerina pohjalla vielä pari speksiä meille nörteille: 1) projektorin kontrastisuhde on 2 800:1, mikä on pyöreästi kolme kertaa parempi kuin edellisen projektorin ja 2) laserin ansiosta projektori yltää hyvin lähelle täyttä Rec.2020 -väriavaruutta.

Voitte olla varmoja, että allekirjoittanut on kuun lopussa ensimmäisten joukossa analysoimassa uuden esitystekniikan mahdollistamaa elämystä. (Leffasta huolimatta.)