Samsung esitteli 2017-mallistoaan lehdistölle ja jälleenmyyjille Barcelonassa.

Jostain syystä meikäläinenkin sai kutsun tilaisuuteen. Tässä vaiheessa lienee paikallaan mainita, että Samsung maksoi lentoni ja hotellini, mikäli sillä nyt on mitään merkitystä.

Samsung oli vuokrannut Barcelonasta kookkaan konferenssirakennuksen, jonka se oli täyttänyt tänä vuonna myyntiin tulevilla tuotteillaan. Esillä oli televisioiden lisäksi äänentoistoa, pari uutta UHD Blu-ray -soitinta ja kodinkoneita pesukoneista jääkaappeihin.

QLED-televisioiden uusia hienouksia esiteltiin parissa presentaatiossa, joista ensimmäinen keskittyi teknisiin edistysaskeleihin ja jälkimmäinen puolestaan televisioiden Smart-ominaisuuksiin ja design-ratkaisuihin.

Tekniikkaan keskittyvä esitys oli harmillisen pintapuolinen, eikä kysymyksille saatika nörttitason keskustelulle ollut varattu aikaa likikään tarpeeksi. Presentaatiossa käytiin läpi uuden Quantum Dot -teknologian mahdollistamat kuvanlaadulliset parannukset, minkä jälkeen toimittajaryhmä tutustutettiin kyseisiä parannuksia käytännön tasolla esitteleviin demopisteisiin. Niistä useissa QLED-television vertailukohteeksi oli asennettu OLED-televisio.

Värivolyymi > väriavaruus

Esitys alleviivasi useaan otteeseen värivolyymia (engl. Color Volume) ja sen merkitystä etenkin HDR-kuvalle. Tähän mennessä televisioiden tavoittama väriavaruus on tyypillisesti mitattu ja esitetty arvosteluissa tavalla, joka ei kerro koko totuutta. Tutut kaksiulotteiset CIE-väriavaruuskolmiot esittävät värien sävyt ja saturaatiot, mutta eivät kirkkautta. Niinpä CIE-kolmio esittääkin vain horisontaalisen kaistaleen television koko värivolyymista tietyllä kirkkaustasolla mitattuna. Alla Sonyn tuottama havainnekuva asiasta:

Kaavion pohjalla näkyy kaksiulotteinen CIE-väriavaruuskolmio. Y-pystyakseli esittää kirkkautta, yksikkönään candela/nit. Kaavio on hieman hämäävä, sillä se yltää 10 000 nitiin saakka; tämän vuoden HDR TV:t yltävät parhaimmillaan n. 2 000 nitin kirkkauteen. Oli miten oli, Samsungin viime vuodesta edelleen kehittämän Quantum Dot -tekniikan ansiosta QLED-televisiot pystyvät tuottamaan lähes täyden DCI-P3-väriavaruuden myös hyvin kirkkailla värisävyillä. OLED-televisiot, samoin kuin aiemmat LED/LCD-televisiot, eivät moiseen kykene, kertoi Samsung. Värivolyymien eroja esiteltiin tällaisella demopisteellä:

Pikkuruuduissa näkyvät graafit ovat kolmiulotteisia mallinnuksia näyttötekniikoiden mitatuista värivolyymeista. Suositun CalMAN-kalibrointiohjelmiston keväämmällä julkaistava versio tulee sisältämään värivolyymin mittauksen, joten moisia graafeja tulette vastaisuudessa näkemään tälläkin sivustolla.

Samsung esitteli myös uuden Vcrc-termin, jonka se toivoo yleistyvän alalla. Lyhenne tulee sanoista ”Volume Color Reproduction Capability”, ja sen tarkoitus on esittää prosenttilukuna kuinka suuren värivolyymin televisio pystyy tuottamaan.

Laajempi katselukulma

Toinen merkittävä parannus koskee katselukulmaa. LCD-teknologian perinteinen ongelma on ollut se, että katselukulman kasvaessa kuvan kontrasti ja värien kylläisyys kärsivät. QLED-televisioissa käytetään uudenlaista pikselirakennetta, jolla ongelmaa on pyritty minimoimaan. Pikaisesta arvioinnista jäi vaikutelma, että Samsung on onnistunut tässä erinomaisesti. Mainittakoon samalla, että lähietäisyydeltä televisiota katsoessa uuden pikselirakenteen luoma tekstuuri pisti silmään etenkin kuvan kirkkaissa alueissa.

Kontrasti

OLED-teknologia yltää tunnetusti äärettömään kontrastiin, koska jokaisen pikselin voi täysin sammuttaa erikseen ja luoda siten täydellistä pikimustaa. Taustavalaistu LCD ei pysty kilpailemaan OLEDin kanssa kontrastin suhteen. Samsungin mukaan se on onnistunut kohentamaan QLED-televisioiden kontrastia vähentämällä heijastuksia ja parantamalla Quantum Dot -teknologian valonläpäisyä.

Kirkkaasti valaistussa tilassa oli vaikea saada selkeää käsitystä QLED-televisioiden kontrastista tai mustan tasosta. Kontrastia esittelevä demopistekin oli sen verran kehnosti suunniteltu, ettei siitä tullut juuri hullua hurskaammaksi. Esittelyhallin puolella kuikuilin tovin 55-tuumaista Q8-mallia, jossa pyörivä kuvamateriaali sisälsi tuhdit mustat palkit. Q7- ja Q8-mallien taustavalo sijaitsee vain television alareunassa, joten yritin seurata olisiko kuvan kirkkauden vaihteluilla vaikutusta alempaan mustaan palkkiin. Ylä- ja alapalkit pysyivät identtisinä ja kiitettävän mustina, mutta järin tieteelliseksi koetta ei voi väittää, kiitos hallin kirkkaan valaistuksen.

Taustavalosta puheen ollen, QLED-malliston lippulaiva Q9 on sekin reunavalaistu, mutta ledit ovat television vasemmassa ja oikeassa reunassa, eivät ylä- ja/tai alareunassa. On hieman omituista, että edes lippulaivamallin taustavaloratkaisu ei ole Full Array Local Dimming (FALD), sillä kokemukseni mukaan vaikuttavan/vakuuttavan HDR-kuvan tuottaminen on reunaledeillä erinomaisen vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Tilaisuudessa oli mahdotonta arvioida QLED-sarjan reunaleditoteutuksen tehokkuutta HDR-kuvalla, joten lopullinen ”tuomio” saa jäädä odottamaan jahka Samsung toimittaa QLED-television testattavakseni.

Dynaaminen metadata

Kaikki Euroopassa myytävät HDR-televisiot tukevat Ultra HD Blu-ray -levyillä käytettävää HDR 10 -formaattia. HDR-formaatteja on kuitenkin ilmaantunut kuin sieniä sateella, mikä ei takuulla ilahduta kuluttajia. Dolbyn kehittämä Dolby Vision kehitettiin alunperin teatterikäyttöön, mutta se löysi sittemmin tiensä suoratoistopalveluihin (esim. Netflix) ja tänä vuonna sitä tullaan näkemään myös UHD Blu-ray -kiekoilla.

Dolby Vision on pykälää kehittyneempi HDR-formaatti kuin HDR 10. Siinä missä HDR 10:n metadata on staattinen, eli se kertoo elokuvan kirkkaustiedot televisiolle kerran elokuvan alussa, on Dolby Visionin metadata dynaamista ja muuttuu jatkuvasti kuvasisällön mukaan. Dynaamisen metadatan ansiosta HDR-televisio pystyy säätämään itseään elokuvan aikana ja esittämään siten parempaa HDR-kuvaa kuin staattisen metadatan avulla.

Samsung ei ole lisensoinut Dolby Visionia. Syitä voi vain arvailla; veikkaan taustalla olevan lisenssimaksujen suuruus, mutta jotain merkitystä lienee silläkin, että Samsungin verivihollinen LG on tukenut Dolby Visionia televisioissaan jo viime vuodesta lähtien. Olipa syy mikä tahansa, Samsung on kehittänyt oman versionsa dynaamisen metadatan toteutuksesta ja julkaissut sen ilmaiseksi koko alan käyttöön. Standardeja hallinnoiva SMPTE tykästyi Samsungin ehdotukseen siinä määrin, että ratifioi sen osaksi SMPTE 2094 -standardia. Tilaisuudessa kävi ilmi, että QLED-televisioiden HDMI on versiota 2.0b, jonka väitettiin tukevan dynaamista metadataa.

Älyä ja muotoilua

Pressikierros päättyi uusien televisioiden Smart-ominaisuuksia ja muotoilua käsittelevään presentaatioon. Samsung luottaa edelleen Tizen-käyttöjärjestelmäänsä, jonka käyttöliittymä ei ole kokenut järin merkittäviä muutoksia viime vuodesta. Uudet televisiot tunnistavat viime vuoden malleja suuremman määrän niihin kytkettyjä laitteita, joita voi sitten ohjata television kaukosäätimellä. Samsung esitteli myös entistä kehittyneempää ääniohjausta, jolla voi komentaa television ohella siihen kytkettyjä laitteita.

Muotoilupuolella yhtiöllä oli esitellä kaksi uutta jalustaa, fiksu seinäkiinnitysteline sekä varmasti kiitosta saava konsti kaapeliviidakon karsimiseen. Samsungin monivuotinen ratkaisu on ollut siirtää HDMI- ja muut liitännät ulkoiseen boksiin, joka kytketään televisioon sormen paksuisella kaapelilla. Tämän vuoden malleissa paksu kaapeli on korvattu ohuella optisella johdolla, jonka voi vaikka maalata haluamansa väriseksi.

Television virta ei kuitenkaan kulje optista johtoa pitkin, vaan virtakaapeli täytyy edelleen vetää erikseen.

QLED-televisioiden mukana tulee veikeä tötterön näköinen pöytäteline. Erikseen myytävä vaihtoehto on kolmijalkainen Studio-teline, joka ei ainakaan minun silmääni miellyttänyt. Televisiosta lähtevät johdot voi viedä siististi telineiden läpi. Muutaman kympin hintainen ”No-gap”-seinäteline mahdollistaa paitsi television asentamisen aivan seinään kiinni, myös sen asennon korjaamisen asennuksen jälkeen. Ei siis hätää, vaikka ruuvinreiät eivät osuisikaan ihan kohdalleen.

Mallisto, saatavuus ja hinnat

Samsungin 2017 UHDTV -mallisto koostuu kolmesta sarjasta. ”UHD TV”-sarja sisältää sekä käyrällä että suoralla paneelilla varustettuja malleja lähtien 40-tuumaisesta aina 75-tuumaiseen MU6100-malliin saakka. Sarjan televisiot ovat HDR-yhteensopivia 8-bittisellä paneelilla.

”Premium UHD TV” -sarja tarjoaa aidompaa HDR:ää 10-bittisellä paneelilla ja 1000 nitin kirkkaudella. Sarjan televisioilla on UHD Alliancen myöntämä Ultra HD Premium -sertifikaatti.

QLED-sarjan Q7-mallia saa sekä suoralla (”7F”) että käyrällä (”7C”) paneelilla. Q8-mallit ovat kaikki käyrällä paneelilla. Lippulaivamalli Q9 on saatavana vain suoralla paneelilla. 65-tuumainen Q9 yltää 2 000 nitin kirkkauteen, muiden mallien tuottaessa 1 500 nitin kirkkauden.

QLED-televisioiden odotetaan saapuvan myyntiin maaliskuussa. Alla nyt tiedossa olevat suositushinnat:

Q7

• 55Q7F: 2 599 €
• 55Q7C: 2 799 €
• 65Q7F: 3 599 €
• 65Q7C: 3 799 €

Q8

• 55Q8: 3 299 €
• 65Q8: 4 299 €

Q9

• 65Q9: 5 599 €